Litterointi · Ohjeet ja esimerkki
Mitä on litterointi ja miten se tehdään?
Litterointi tarkoittaa tallennetun puheen kirjoittamista tekstiksi, yleensä analyysia varten. Valitse ensin tarkkuustaso, tee ensimmäinen versio ja tarkista teksti tallennetta kuunnellen. Alta löydät tasot, litterointimerkit ja esimerkin.
1 tunti ilmaiseksi · Ei maksukorttia
Vahvista sähköpostiosoitteesi lähettämällämme koodilla. Saat 1 tunnin ilmaiseksi; aiempi maksuton käyttö lasketaan tähän tuntiin. Voit ostaa lisää aikaa myöhemmin.
Kokeile esimerkkiä
Haastattelu opiskelijaelämästä
Suomi · Kaksi puhujaa · Keksitty ote
Haastattelija 00:12
Mikä auttaa, kun tehtävä alkaa tuntua ylivoimaiselta?
Opiskelija 00:18
Tosi paljon auttaa, että voimme puhua siitä opintoryhmässämme. Silloin en ole ainoa, joka etsii ratkaisua.
Haastattelija 00:31
Voitko kertoa jostain tietystä kerrasta, kun siitä oli apua?
Näin se tehdään
Litterointi kolmessa vaiheessa
1. Päätä taso ja merkit ennen ensimmäistä riviä
Tutkimuskysymys ja analyysitapa ratkaisevat, kuinka tarkasti puhe kirjataan. Valitse taso, kirjoita merkistö auki ja sovi valinnasta ohjaajasi kanssa. Näin sinun ei tarvitse korjata koko aineistoa jälkikäteen.
2. Tee ensimmäinen versio
Kirjoita puhe itse tai aloita automaattisesta luonnoksesta. Jos kirjoitat itse, käytä litterointiin tehtyä ohjelmaa, jossa äänen voi hidastaa ja kelata pikanäppäimillä. Automaattisen luonnoksen saat esimerkiksi Wordilla, korkeakoulusi työkalulla tai Spirelightilla, joka erottelee puhujat ja lisää jokaiseen puheenvuoroon aikaleiman. Vaihtoehdot löydät litterointiohjelmien vertailusta. Tarkista korkeakoulusi säännöt ennen kuin lataat tunnistettavan haastattelun mihinkään palveluun.
3. Tarkista teksti tallennetta vasten
Kuuntele koko tallenne ja korjaa nimet, termit ja puhujat. Automaattinen luonnos ei noudata valitsemaasi tasoa itsestään, joten täytesanat, toistot, tauot ja muut tason vaatimat merkinnät lisäät tai poistat itse. Anna lopuksi puhujille peitenimet ja vie valmis teksti Wordiin.
Perusteet
Mitä litterointi tarkoittaa?
Litterointi on puheen purkamista kirjoitettuun muotoon. Haastattelusta, ryhmäkeskustelusta tai muusta tallenteesta tulee teksti, jota voi lukea, koodata ja lainata. Valmista tekstiä sanotaan litteraatiksi tai litteraatioksi.
Tietoarkiston menetelmäopetuksessa litterointia pidetään analyysin ensimmäisenä vaiheena: kun kuuntelet ja kirjoitat, opit tuntemaan aineistosi. Siksi automaattinenkaan luonnos ei korvaa kuuntelua. Litteroi myös omat kysymyksesi, jotta lukija näkee, mihin haastateltava vastaa.
Onko tallenne jo valmiina ja haluat siitä vain tekstin? Lue, miten haastattelun litterointi verkossa toimii.
Tarkkuus
Sanatarkka litterointi vai peruslitterointi? Litteroinnin tarkkuustasot
Tarkkuus riippuu tutkimuskysymyksestä ja analyysitavasta. Tasojen nimet eivät ole vakiintuneita ja tasoja saa yhdistellä, mutta Tietoarkiston aineistonhallinnan käsikirjan jako on hyvä lähtökohta. Siihen voit myös viitata menetelmäluvussa.
Sanatarkka on petollinen sana. Tietoarkiston jaossa puhe kirjataan sanatarkasti jo peruslitteroinnissa, vaikka täytesanat ja toistot jäävät pois. Varsinainen sanatarkka litterointi sisältää nekin ja lisäksi tauot. Kerro siis menetelmäluvussa, mitä teit, äläkä kirjoita pelkästään ”litteroin sanatarkasti”.
Jos epäröit, litteroi mieluummin liian tarkasti kuin vajavaisesti, kuten Tietoarkisto neuvoo. Ylimääräistä on helpompi karsia kuin palata tallenteisiin.
| Taso | Mitä kirjataan | Sopii, kun |
|---|---|---|
| Referoiva litterointi | Suurpiirteiset muistiinpanot ja satunnaiset suorat lainaukset. | Teet muistiinpanoja esimerkiksi lehtijuttua varten. Ei sovi syvälliseen analyysiin. |
| Peruslitterointi | Puhe sanatarkasti puhekieltä noudattaen, mutta ilman täytesanoja (tota, niinku), toistoja, kesken jääviä tavuja ja yksittäisiä äännähdyksiä. Merkitykselliset tunteenilmaukset, kuten nauru, kirjataan. | Analysoit asiasisältöä, kuten usein sisällönanalyysissa tai teemoittelussa. Tietoarkiston suosittelema vähimmäistaso jatkokäyttöä ajatellen. |
| Sanatarkka eli eksakti litterointi | Kaikki puhe: myös täytesanat, toistot, äännähdykset, tunteenilmaukset, painotukset, tauot pituuksineen ja haastattelua häiritsevät ulkoiset tekijät. | Asiasisällön lisäksi sinua kiinnostavat ilmaisu ja vuorovaikutus. |
| Keskusteluanalyyttinen litterointi | Kaikki sanat, taukojen pituudet sekunnin murto-osina, äänenpainot, äänteet, tunteenilmaukset sekä esimerkiksi eleet ja ilmeet. | Tutkit vuorovaikutusta yksityiskohtaisesti, usein ääni- tai videotallenteen rinnalla. |
Merkit
Litterointimerkit ja niiden selitykset
Peruslitteroinnissa selviät muutamalla merkillä, kuten epäselvän kohdan merkinnällä ja omalla kommentilla. Loput kuuluvat sanatarkkaan ja keskusteluanalyyttiseen litterointiin. Taulukon merkit on poimittu Tietoarkiston litterointimerkeistä, joista löydät myös esimerkiksi äänenkorkeuden ja äänenlaadun merkit.
Näillä säännöillä litteraatti pysyy luettavana:
- Aloita jokainen puheenvuoro uudelta riviltä puhujatunnisteella ja kaksoispisteellä, esimerkiksi ”H2:”.
- Kirjoita merkistö auki ja säilytä se aineiston mukana. Valmiista merkistöstä riittää yleensä viittaus lähteeseen.
- Suosi näppäimistöstä löytyviä merkkejä, sillä erikoismerkit voivat muuttua, kun tiedosto siirtyy ohjelmasta toiseen.
- Älä merkitse sisältöä lihavoinnilla, kursiivilla, alleviivauksella, väreillä tai sisennyksillä, koska muotoilu voi kadota.
- Jos hakasulkeet on varattu päällekkäispuheelle, merkitse muutetut tiedot tuplahakasulkein, esimerkiksi [[kaupunki]].
| Merkki | Merkitys |
|---|---|
| ( ) | sana, josta ei saa selvää |
| (joo) | epäselvästi kuultu jakso |
| ((itkee)) | litteroijan oma kommentti tai selvitys tilanteesta |
| (.) | mikrotauko, enintään 0,2 sekuntia |
| (0.5) | mikrotaukoa pidempi tauko, pituus sekunnin kymmenesosina |
| [ ja ] | päällekkäispuhunnan alku ja loppu |
| = | kaksi puhunnosta liittyy toisiinsa tauotta |
| jo- | sana jää kesken |
| joo::: | äänteen venytys |
| JOO | voimakkaammin puhuttu jakso |
| °joo° | vaimeammin puhuttu jakso |
| >joo< | nopeammin puhuttu jakso |
| <joo> | hitaammin puhuttu jakso |
| .hhh ja hhh | sisäänhengitys ja uloshengitys |
| j(h)oo | naurua sanaa lausuttaessa |
| . , ? | laskeva, tasainen ja nouseva intonaatio jakson lopussa |
Gradu ja AMK
Litterointiohjeet gradua ja AMK-opinnäytetyötä varten
Oppiaineesi tai koulutusohjelmasi ohjeet ja ohjaajasi neuvot menevät aina tämän listan edelle. Jos tarkkoja ohjeita ei ole, etene näin:
- Selvitä vastuut ennen aineistonkeruuta. Aallon ja Jyväskylän yliopiston ohjeiden mukaan itsenäisesti opinnäytettä tekevä opiskelija on yleensä itse rekisterinpitäjä. Jos työlläsi on toimeksiantaja tai teet sitä työsuhteessa yliopiston hankkeessa, rekisterinpitäjä voi olla toimeksiantaja tai yliopisto. Kysy myös, millä välineillä saat käsitellä tallenteita.
- Nimeä tiedostot heti. Numeroi haastattelut juoksevasti, esimerkiksi H1 ja H2, ja pidä peitenimien avain erillään litteraateista.
- Litteroi pian haastattelun jälkeen. Muistat tilanteen, eikä kaikki työ kasaudu loppuun.
- Pidä linja yhtenäisenä. Tärkeintä on noudattaa valittua tarkkuutta ja logiikkaa koko aineistossa, myös jos joku muu litteroi osan.
- Tee anonymisointi kopioon. Tietoarkisto neuvoo tekemään muutokset ensin kopioon, jotta virheet voi vielä korjata. Tarkista, paljastaako työpaikka, paikkakunta tai harvinainen tapahtuma puhujan. Nimet voit vaihtaa peitenimiksi selaimessa toimivalla ilmaisella pseudonymisointityökalulla, mutta pelkkä nimien vaihto ei tee tekstistä anonyymia.
- Kirjaa ratkaisut menetelmälukuun. Kerro, kuka litteroi, millä välineellä ja tasolla ja miten tarkistit tekstin.
- Jatka analyysiin. Valmiista litteraateista siirryt teemoitteluun tai sisällönanalyysiin. Koko prosessi on kuvattu laadullisen tutkimuksen oppaassa.
Esimerkki
Esimerkki litteroinnista: sama puheenvuoro eri tasoilla
Tässä on esimerkki haastattelun litteroinnista. Haastattelu on keksitty: haastateltava kertoo harjoittelunsa alusta. Taulukossa sama puheenvuoro on kirjattu eri tasoilla. Sen alla on lyhyt peruslitteroitu ote siinä muodossa, jossa se voisi olla liitteessä, jos ohjaajasi pyytää sellaista.
| Taso | Puheenvuoro litteroituna |
|---|---|
| Referoiva | Alku hukassa, kukaan ei kertonut mitään. |
| Peruslitterointi | Mä olin aluks ihan hukassa, ku kukaan ei kertonu mitään. ((naurahtaa)) |
| Sanatarkka | No siis tota, mä olin niinku aluks ihan (1.0) ihan hukassa, ku kukaan ei kertonu mitään. ((naurahtaa)) |
| Keskusteluanalyyttinen | no siis (.) tota mä olin niinku a::luks ihan (1.0) ihan hukassa, ku KUKAAN ei kertonu mi(h)tään. |
| Yleiskielistetty sitaatti (ei Tietoarkiston taso) | Olin aluksi aivan hukassa, koska kukaan ei kertonut mitään. |
Haastattelija00:14:32
Millainen harjoittelun alku oli?
Laura00:14:36
Mä olin aluks ihan hukassa, ku kukaan ei kertonu mitään. ((naurahtaa)) Ekalla viikolla mä vaan seurasin muita ja yritin olla olematta kenenkään tiellä.
Haastattelija00:14:52
Mikä sitten auttoi?
Laura00:14:55
Se, että [työkaveri] otti mut mukaan asiakaskäynneille. Siellä mä näin, miten ( ) hommat oikeesti tehdään.
Haastattelija00:15:11
Kauanko siihen meni?
Laura00:15:14
Varmaan pari viikkoa. Sit mä uskalsin jo kysyä suoraan.
Maksuttoman ajan jälkeen
Ostetut tunnit
2 €
äänitunnilta
Ilman tilausta. Ostetut tunnit eivät vanhene koskaan.
Spirelight Plus
14 €
kuukaudessa
20 tuntia joka kuukausi, voit perua milloin tahansa. Käyttämättömät Plus-tunnit eivät siirry seuraavaan kuukauteen.
Enterprise
Organisaatioille, jotka tarvitsevat räätälöidyn henkilötietojen käsittelysopimuksen, laskutuksen tai suurempia määriä.
Hinnat sisältävät sovellettavat verot. Jos olet maksanut aiemmin, tilisi voi käyttää toista valuuttaa. Tarkista lopullinen hinta maksun yhteydessä.
Kysymyksiä litteroinnista
Kauanko litterointi kestää?
Jos litteroit käsin, varaa Tietoarkiston vanhemman KvaliMOTV-aineiston mukaan yksi työpäivä jokaista haastattelutuntia kohden. Tarkkaa aikaa ei voi laskea etukäteen, koska siihen vaikuttavat tarkkuustaso, puhenopeus ja äänen selkeys. Automaattinen luonnos siirtää työn kirjoittamisesta kuunteluun ja korjaamiseen, joten varaa silloinkin aikaa koko tallenteen läpikuunteluun.
Litteroidaanko puhekielellä vai kirjakielellä?
Yleensä puhekielellä, sillä Tietoarkiston jaossa sekä peruslitterointi että sanatarkka litterointi noudattavat puhekieltä. Silloin kirjoitetaan ”mä oon” eikä ”minä olen”. Sitaatteja yleiskielistetään joskus luettavuuden vuoksi tai siksi, ettei murre paljastaisi puhujaa. Kerro ratkaisu menetelmäluvussa. Automaattinen luonnos ei noudata valintaasi itsestään, joten yhtenäistä kieli tarkistaessasi.
Pitääkö teemahaastattelu litteroida sanatarkasti?
Ei välttämättä. Teemahaastattelun litterointiin riittää usein peruslitterointi, kun analysoit sitä, mitä sanotaan. Sanatarkkaa tasoa tarvitset, jos ilmaisutapa tai vuorovaikutus kuuluu analyysiin. Sovi taso ohjaajan kanssa ja kirjaa se menetelmälukuun. Lisää aiheesta teemahaastattelun oppaassa.
Liitetäänkö litteraatti opinnäytetyöhön?
Kysy ohjaajalta, mutta älä liitä kokonaisia litteraatteja oletuksena. Jyväskylän yliopiston mukaan julkisessa oppilaitoksessa tehty opinnäyte on julkinen asiakirja, ja salassa pidettävä materiaali kuuluu tausta-aineistoon. Jamkissa opinnäytetyöt julkaistaan Theseuksessa, ja avoimeen kokoelmaan tallennettu työ on vapaasti luettavissa verkossa. Aallon ohjaajille suunnattu ohje muistuttaa tarkistamaan, ettei liitteissä ole henkilötietoja. Yleensä työssä käytetään valittuja sitaatteja peitenimin. Jos sitaateissa on litterointimerkkejä, selitä ne.
Saako litteroinnissa käyttää tekoälyä?
Se riippuu korkeakoulustasi. Esimerkiksi Aallossa kaikesta tekoälyn käytöstä opinnäytteessä on keskusteltava valvojan kanssa etukäteen ja siihen on saatava lupa. Litterointi on ohjeessa esimerkki sallitusta käytöstä, kun lupa on annettu ja käyttö ilmoitettu, ja työhön liitetään selvitys tekoälyn käytöstä. Luottamuksellisia tietoja tai henkilötietoja ei saa syöttää ulkoisiin tekoälytyökaluihin, joita Aalto tai opinnäytetyöpaikka ei ole hyväksynyt. Tarkista oman korkeakoulusi linja ja kerro menetelmäluvussa, mitä käytit.
Saako tunnistettavan haastattelun ladata ulkoiseen litterointipalveluun?
Tarkista korkeakoulusi säännöt ennen lataamista. Haastateltavan ääni on henkilötietoa, ja Aallon ohjeen mukaan litteroinnin tekevä yritys on henkilötietojen käsittelijä. Haastateltavan suostumus ei yksin riitä ulkoisen työkalun käyttöön. Jos korkeakoulullasi on hyväksytty työkalu, tunnistettava aineisto kuuluu sinne. Peitenimetkään eivät tee aineistosta anonyymia: Tietoarkiston ohjeen mukaan myös pseudonyymit aineistot katsotaan henkilötiedoiksi.
Missä Spirelight käsittelee ja säilyttää tallenteet?
Litterointi tehdään palvelimilla EU:ssa. Tiedostot ja litteraatit säilytetään Yhdysvalloissa, ja myös valinnaiset tekoälytiivistelmät ja tekoälykeskustelu käsitellään siellä. Vakiotileihin ei kuulu henkilötietojen käsittelysopimusta. Spirelight ei ole minkään korkeakoulun hyväksymien työkalujen listalla, joten tarkista korkeakoulusi säännöt ennen kuin lataat tunnistettavan haastattelun. Organisaatiot voivat kysyä räätälöityä sopimusta osoitteesta contact@spirelight.net. Lue myös käyttöehdot ja tietosuojaseloste (englanniksi).
Miten tunti litterointia ilmaiseksi toimii?
Vahvista sähköpostiosoitteesi lähettämällämme koodilla. Mikä tahansa toimiva osoite käy, eikä maksukorttia tarvita. Aiempi maksuton käyttö lasketaan tähän tuntiin, eikä maksuton aika uusiudu. Sen jälkeen litterointi maksaa 2 € äänitunnilta. Spirelight Plus maksaa 14 € kuukaudessa ja sisältää 20 tuntia. Ostetut tunnit eivät vanhene, mutta käyttämättömät Plus-tunnit eivät siirry seuraavaan kuukauteen.
Lisää litteroinnista
Litterointi
Tiedostomuodot, hinnat ja vienti yhdellä sivulla.
Litterointiohjelma
Word, korkeakoulujen työkalut, noScribe, Spirelight ja litterointipalvelut vertailussa.
Aloita
Lopeta haastattelujen kirjoittaminen käsin
Lataa tallenne ja saat litterointiluonnoksen, jossa näkyvät puhujat ja aikaleimat. Korjaa tekstiä kuunnellessasi ja lataa Word-, teksti- tai SRT-tiedosto.
1 tunti ilmaiseksi · Ei maksukorttia