Kirjallisuuskatsaus: tyypit, vaiheet ja esimerkki opinnäytetyöhön
Päivitetty 10. marraskuuta 2026 · Lukuaika 8 min · Tekijä: Spire Light
Kirjallisuuskatsaus on tutkimusmenetelmä, jossa aiempaa tutkimusta haetaan, valitaan, arvioidaan ja yhdistetään, jotta voidaan vastata ennalta asetettuun tutkimuskysymykseen. Tuloksena on synteesi eli uusi kokonaiskuva siitä, mitä aiheesta tiedetään, ei luettelo lähteistä. Monessa koulutusohjelmassa koko opinnäytetyön, kandidaatintutkielman tai pro gradun voi tehdä kirjallisuuskatsauksena.
Mikä on kirjallisuuskatsaus?
Suomalainen perusteos aiheesta on Ari Salmisen Mikä kirjallisuuskatsaus?, jonka ensimmäinen painos ilmestyi Vaasan yliopistossa vuonna 2011 ja tarkistettu toinen painos vuonna 2023 (Vaasan yliopiston raportteja 40). Salminen huomauttaa, että suomenkielinen termi voi olla hieman harhaanjohtava. Arkikielen katsaus on lyhyt vilkaisu, mutta englannin review tarkoittaa myös arviointia, joka tehdään uudelleen ja kriittisesti.
Käytännössä kirjallisuuskatsaus on tutkimus, jonka aineisto on julkaistua tutkimusta. Kuten haastattelututkimuksessa, sinulla on tutkimuskysymys, perusteltu tapa valita aineisto, analyysimenetelmä ja tulokset, joiden syntymisen lukija voi tarkistaa. Siksi myös kirjallisuuskatsaus alkaa tutkimussuunnitelmasta: Jyväskylän yliopiston kirjallisuuskatsausoppaan mukaan siihen kuuluvat muun muassa tutkimuskysymykset, katsaustyyppi, sisäänottokriteerit, hakusuunnitelma, analyysimenetelmä ja aikataulu.
Kirjallisuuskatsaus menetelmänä vai teoriaosana?
Opinnäytetyössä on yleensä teoriaosa, jota kutsutaan ohjeesta riippuen esimerkiksi tietoperustaksi tai teoreettiseksi viitekehykseksi. Siinä esittelet keskeiset käsitteet ja aiemman tutkimuksen, ja lähteet valitaan harkinnan mukaan. Teoriaosa nojaa kirjallisuuteen, mutta se ei ole kirjallisuuskatsaus menetelmänä, ja sen tiedonhaku kuvataan yleensä suppeammin kuin katsauksen.
Kun kirjallisuuskatsaus on työn menetelmä, kirjallisuus on aineistosi. Jyväskylän yliopiston opas erottaa tiedonhaun ja aineistohaun: tiedonhaulla löydät taustatietoa, teorioita ja menetelmäkirjallisuutta, aineistohaulla kokoat ne julkaisut, joita katsauksessa analysoidaan. Katsauksessa tarvitset molempia. Jos teet esimerkiksi haastatteluihin perustuvan laadullisen tutkimuksen, kirjallisuus kuuluu teoriaosaan. Jos tutkimuskysymykseesi vastataan aiemman tutkimuksen avulla, katsaus on menetelmäsi. Sana kirjallisuuskatsaus esiintyy ohjeissa joskus myös teoriaosan nimenä, joten varmista ohjaajalta, kumpaa sinulta odotetaan.
Kirjallisuuskatsauksen tyypit: kuvaileva, systemaattinen ja meta-analyysi
Salminen jakaa kirjallisuuskatsaukset kolmeen perustyyppiin: kuvailevaan kirjallisuuskatsaukseen, systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen ja meta-analyysiin, joka voi olla kvalitatiivinen tai kvantitatiivinen. Kuvaileva katsaus on hänen mukaansa yksi yleisimmin käytetyistä tyypeistä: yleiskatsaus ilman tiukkoja sääntöjä, jossa aineisto on laaja ja tutkimuskysymykset väljempiä kuin systemaattisessa katsauksessa tai meta-analyysissa. Tarkistetussa painoksessa kuvailevalla katsauksella on kolme suuntausta: narratiivinen, kartoittava ja integroiva. Integroivalla katsauksella on Salmisen mukaan useita yhtymäkohtia systemaattiseen katsaukseen.
| Narratiivinen | Integroiva | Systemaattinen | Meta-analyysi | |
|---|---|---|---|---|
| Salmisen jaottelussa | Kuvaileva katsaus | Kuvaileva katsaus | Oma perustyyppinsä | Oma perustyyppinsä, kvalitatiivinen tai kvantitatiivinen |
| Tutkimuskysymys | Laaja, voi tarkentua työn aikana | Riittävän tarkka systemaattiseen hakuun | Ennalta määritelty ja tarkasti rajattu | Tarkasti rajattu |
| Haku ja valinta | Joustava, ei pyri kattavuuteen | Suunniteltu haku, sisäänottokriteerit ja kriittinen tarkastelu | Kattava haku, ennalta määritellyt kriteerit ja laadun arviointi | Kuten systemaattisessa katsauksessa |
| Aineisto | Tutkimuksia ja muuta kirjallisuutta | Eri menetelmin tehtyjä tutkimuksia, myös esimerkiksi raportteja | Tutkimuskysymykseen vastaavat tutkimukset | Riittävän samankaltaiset tutkimukset |
| Synteesi | Kuvaileva yhteenveto | Jäsentävä ja kriittinen synteesi | Tulosten järjestelmällinen yhdistäminen | Tilastollinen yhdistäminen tai laadullisten tulosten tulkitseva synteesi |
Jyväskylän yliopiston kirjallisuuskatsausoppaan mukaan narratiivinen katsaus on tavanomainen erityisesti humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen opinnäytteissä. Systemaattisen katsauksen tutkimussuunnitelma eli protokolla julkaistaan tai tallennetaan oppaan mukaan julkisesti ennen katsauksen tekemistä, ja formaalit menetelmäohjeet suosittelevat, että seulontaan, laadun arviointiin ja tietojen poimintaan osallistuu vähintään kaksi tutkijaa. Laitoksella voi kuitenkin olla omat ohjeensa maisterintutkielmalle, joka tehdään systemaattisena katsauksena, eivätkä ne välttämättä edellytä protokollan julkaisemista. Opas muistuttaa myös, että kartoittava katsaus on Tieteen termipankin suomennos scoping reviewlle, mutta nimi sekoittuu helposti mapping review -katsaukseen, joka on eri katsaustyyppi.
Nimeä katsaus sen mukaan, mitä todella teet. Jos haet yksin suunnitelmallisesti muutamasta tietokannasta etkä arvioi tutkimusten laatua, kyse on yleensä kuvailevasta katsauksesta, jonka haku on tehty järjestelmällisesti. Älä kutsu sitä systemaattiseksi katsaukseksi. Myös nimitys systemoitu kirjallisuuskatsaus on epäselvä, sillä esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulun Tohtorikiihdyttämön materiaalissa se on systemaattisen katsauksen rinnakkaisnimi. Sovi nimitys ohjaajasi kanssa.
Kirjallisuuskatsauksen vaiheet
- 1
Rajaa aihe ja etsi aiemmat katsaukset
Hae ensin, onko aiheesta jo tehty katsaus. Jos tuore katsaus on olemassa, muuta näkökulmaa, kohderyhmää tai kontekstia, tai perustele, mitä uutta oma katsauksesi tuo. - 2
Muotoile tutkimuskysymys
Kysymys ohjaa sisäänottokriteerejä, hakua, analyysia ja raportointia. Sen pitää olla niin tarkka, että tiedät, millainen tutkimus siihen vastaa. - 3
Laadi hakusuunnitelma
Valitse tietokannat, hakusanat, rajaukset sekä sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Tee koehaku ja korjaa hakua sen perusteella. - 4
Tee haut ja kirjaa ne hakutaulukkoon
Kirjaa jokaisesta hausta tietokanta, päivämäärä, hakulauseke, rajaukset ja osumat. - 5
Seulo aineisto
Käy viitteet läpi otsikon, tiivistelmän ja kokotekstin perusteella ja poista kaksoiskappaleet. Kirjaa määrät jokaisessa vaiheessa. - 6
Arvioi tutkimusten laatu
Käytä valmista tarkistuslistaa, jos katsaustyyppisi tai ohjeesi sitä edellyttää. - 7
Poimi tiedot ja tee synteesi
Kokoa valituista tutkimuksista taulukko ja analysoi niiden tulokset tutkimuskysymyksesi kannalta. - 8
Raportoi
Kuvaa jokainen vaihe niin, että lukija voi toistaa haun ja seurata valintojasi.
Tutkimuskysymyksen muotoilussa auttaa kaava. Jyväskylän yliopiston opas esittelee interventioita koskeviin systemaattisiin katsauksiin PICO-kaavan: P (Population, Patient, Problem) kertoo, ketä tai mitä tutkitaan, I (Intervention) sen, mitä interventiota tarkastellaan, C (Comparison) sen, mihin sitä verrataan, ja O (Outcomes) sen, mitä vaikutuksia tai lopputuloksia etsitään. Esimerkiksi: vähentääkö kotona tehtävä tasapainoharjoittelu ikääntyneiden kaatumisia tavanomaiseen hoitoon verrattuna? Jos kysymyksesi ei koske interventiota, PICO ei sovi sellaisenaan. Kartoittavalle katsaukselle opas mainitsee PCC-kaavan (Population, Concept, Context), ja narratiivisessa katsauksessa kysymyksen voi rakentaa vapaasti keskeisten käsitteiden ympärille.
Tiedonhaku: tietokannat, hakulauseke ja hakutaulukko
Valitse tietokannat alan mukaan. Hoito- ja terveystieteissä tavallisia ovat CINAHL, PubMed ja kotimainen lääke- ja terveystieteiden viitetietokanta Medic, kasvatustieteessä ERIC ja monitieteisesti Scopus ja Web of Science. Kotimaisia kirjoja ja raportteja löydät Finnasta. Korkeakoulusi kirjasto kertoo, mihin tietokantoihin sinulla on käyttöoikeus, ja monessa kirjastossa informaatikko auttaa hakulausekkeen rakentamisessa.
Pura tutkimuskysymys käsitteiksi ja etsi kullekin synonyymit sekä suomeksi että englanniksi. Asiasanat, kuten PubMedin MeSH-termit ja CINAHLin omat asiasanat, löytävät myös tutkimukset, joissa käsitettä kutsutaan eri nimellä. Yhdistä sanat Boolen operaattoreilla:
- OR yhdistää saman käsitteen synonyymit ja laajentaa hakua: caregiver* OR carer*.
- AND yhdistää eri käsitteet ja rajaa hakua: jokaisen osuman pitää käsitellä kaikkia.
- NOT sulkee pois sanan, mutta käytä sitä varoen, koska se voi pudottaa pois myös olennaisia tutkimuksia.
- Katkaisu on suomenkielisessä haussa välttämätön: omaishoit* löytää sanat omaishoitaja, omaishoitajien ja omaishoito. Katkaisumerkki on useimmissa tietokannoissa tähti, mutta tarkista se tietokannan ohjeesta.
- Lainausmerkit hakevat fraasin sellaisenaan, ja sulkeilla ryhmittelet saman käsitteen sanat yhteen.
Kirjaa jokainen haku hakutaulukkoon heti, kun teet sen. Jyväskylän yliopiston opas neuvoo kirjaamaan tietokannan, ajankohdan, hakulausekkeen ja rajaukset sekä julkaisujen määrän seulonnan eri vaiheissa. Ilman näitä tietoja et pysty myöhemmin kertomaan, miten aineistosi syntyi.
Emilia tekee sosionomiopintojensa (AMK) opinnäytetyön kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka haku on tehty järjestelmällisesti. Tutkimuskysymys on: Millaisia kokemuksia omaishoitajilla on vertaistuesta?
| Tietokanta ja hakupäivä | Hakulauseke | Rajaukset | Osumat | Otsikko / tiivistelmä / kokoteksti |
|---|---|---|---|---|
| CINAHL 14.10.2026 | (caregiver* OR carer*) AND ("peer support" OR "support group*") AND experienc* | 2016–2026, englanti, vertaisarvioitu | 214 | 31 / 12 / 5 |
| Medic 14.10.2026 | omaishoit* AND vertais* | 2016–2026, suomi tai englanti | 18 | 4 / 2 / 1 |
| PubMed 15.10.2026 | (caregiver* OR carer*) AND "peer support" AND experienc* | 2016–2026, englanti | 167 | 19 / 8 / 3 |
Sisäänottokriteerit: vertaisarvioitu tutkimus, joka kuvaa omaishoitajien omia kokemuksia vertaistuesta, julkaistu 2016–2026 suomeksi tai englanniksi.
Poissulkukriteerit: tutkimukset, joissa vertaistuki on osa laajempaa interventiota eikä sen osuutta voi erottaa, ja tutkimukset, joissa kokemuksia kuvaavat vain ammattilaiset.
Kokotekstin perusteella valittiin yhdeksän julkaisua. Yksi niistä löytyi sekä CINAHLista että PubMedista, joten lopulliseen aineistoon tuli kahdeksan tutkimusta.
Seulonta, laadun arviointi ja PRISMA-kaavio
Päätä sisäänottokriteerit ennen hakua ja johda ne tutkimuskysymyksestä. Jyväskylän yliopiston oppaan mukaan poissulkukriteerit ovat valinnaisia, eivätkä ne saa olla pelkkiä sisäänottokriteerien vastakohtia: julkaisuvuodet 2016–2026 ja ”ei ennen vuotta 2016” kertovat saman asian. Kriteerejä voi muuttaa, jos seulonnassa huomaat niiden sulkevan pois olennaisia julkaisuja, mutta kirjaa muutos ja perustele se.
Seulonta etenee otsikoista tiivistelmiin ja kokoteksteihin. Poista kaksoiskappaleet joko heti, kun yhdistät haut viitteidenhallintaohjelmaan, esimerkiksi Zoteroon, tai viimeistään ennen lopullista aineistoa, ja kirjaa niiden määrä. Kirjaa kokotekstivaiheessa jokaisen hylätyn julkaisun hylkäysperuste. Systemaattisessa katsauksessa seulonnan tekee usein kaksi arvioijaa toisistaan riippumatta. Jos teet työn yksin, kerro se ja sovi ohjaajasi kanssa, miten ratkaiset epäselvät tapaukset.
Laadun arvioinnissa käytetään tarkistuslistoja, esimerkiksi JBI:n tai CASP:n listoja, jotka on laadittu eri tutkimusasetelmille. Kerro, miten arvio vaikutti työhön: hylkäsitkö heikkolaatuisia tutkimuksia vai otitko laadun huomioon tulkinnassa?
Systemaattisten katsausten raportointiin käytetään PRISMA 2020 -ohjetta (Page ym. 2021, BMJ), jossa on 27 kohdan tarkistuslista ja vuokaavio. Kaavio näyttää, kuinka monta viitettä haku tuotti, kuinka monta seulottiin ja suljettiin pois ja millä perusteilla, ja kuinka monta tutkimusta otettiin mukaan. Kuvailevassa katsauksessa samanlainen kaavio havainnollistaa aineiston valintaa, jos ohjeesi sen sallii.
Montako lähdettä kirjallisuuskatsaukseen tarvitaan? Kiinteää lukua ei ole. Määrä riippuu tutkimuskysymyksestä, katsaustyypistä ja siitä, paljonko aiheesta on tutkittu. Tarkasti rajattu kysymys voi tuottaa vain muutaman tutkimuksen, ja sekin on tulos. Älä löysennä kriteerejä vain saadaksesi lisää lähteitä, vaan tarkista koulutusohjelmasi ohjeet ja keskustele rajauksesta ohjaajasi kanssa.
Miten kirjallisuuskatsauksen aineisto analysoidaan?
Kokoa ensin valituista tutkimuksista taulukko: tekijät ja vuosi, maa, tutkimuksen tarkoitus, aineisto ja menetelmä sekä keskeiset tulokset. Taulukko on lukijalle tiivis kuvaus aineistostasi, ja se liitetään yleensä työhön liitteeksi.
Varsinainen aineistosi ovat tutkimusten tulokset. Opinnäytetöissä ne analysoidaan usein sisällönanalyysilla: poimit tuloksista tutkimuskysymykseen vastaavat ilmaukset, pelkistät ne ja ryhmittelet ala- ja yläluokiksi. Myös teemoittelu sopii, kun haluat järjestää tulokset teemoiksi. Meta-analyysissa tulokset yhdistetään tilastollisesti, mikä edellyttää riittävän samankaltaisia tutkimuksia ja tilastollista osaamista. Kvalitatiivisen meta-analyysin Salminen jakaa metasynteesiin, joka on tulkitsevampi ja kuvailevampi, ja metayhteenvetoon, jossa määrällinen ote korostuu.
Synteesi ei ole referaatti. Jos esittelet tutkimukset yksi kerrallaan, lukija joutuu tekemään vertailun itse. Kirjoita tulokset luokittain tai teemoittain ja näytä jokaisen väitteen kohdalla, mihin tutkimuksiin se perustuu ja missä tutkimukset ovat keskenään eri mieltä.
Kirjallisuuskatsauksen raportointi
Menetelmäluvussa kerrot katsaustyypin ja perustelet sen, esität tutkimuskysymyksen, tietokannat ja hakupäivät, hakulausekkeet, rajaukset, sisäänotto- ja poissulkukriteerit, seulonnan vaiheet määrineen, laadun arvioinnin ja analyysitavan. Hakutaulukko ja taulukko valituista tutkimuksista kuuluvat yleensä liitteiksi.
Tulosluku vastaa tutkimuskysymykseen, ja siinä käytetään vain katsauksen aineistoa. Muuta kirjallisuutta tarvitset pohdinnassa, kun suhteutat tuloksia aiempaan tietoon. Arvioi pohdinnassa luotettavuutta: rajasivatko kieli, tietokannat tai käyttöoikeudet aineistoa, ja vaikuttiko se, että seuloit yksin. Kirjallisuuskatsauksessakin noudatetaan hyvää tieteellistä käytäntöä. TENKin HTK-ohjeen (2023) mukaan muiden tutkijoiden työ huomioidaan asianmukaisesti ja heidän julkaisuihinsa viitataan. Ohjeen mukaan tutkimuksessa noudatetaan myös rehellisyyttä, huolellisuutta ja tarkkuutta, joten raportoi myös tulokset, jotka eivät sovi odotuksiisi.
Kirjoita tiivistelmä viimeisenä, kun tiedät tulokset. Jos ohjeissasi on tiivistelmälle tai luvuille pituusraja, voit tarkistaa tekstin pituuden sanalaskurilla. Näytä menetelmäluvun luonnos ohjaajallesi ennen kuin kirjoitat tulokset puhtaaksi. Hoitotieteen katsauksiin perehdyttää suomeksi myös Stoltin, Axelinin ja Suhosen toimittama Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä (Turun yliopisto 2015, korjattu painos 2016).
Yleisimmät virheet kirjallisuuskatsauksessa
- Teoriaosa nimetään katsaukseksi. Jos lähteet on valittu harkinnan mukaan eikä hakua ole dokumentoitu, kyse on teoriaosasta eikä menetelmästä.
- Kysymys on liian laaja. Kysymykseen ”Miten omaishoitajia voidaan tukea?” vastaa satoja tutkimuksia, eikä niistä synny hallittavaa aineistoa.
- Haku on liian kapea. Yksi tietokanta, ei synonyymejä, ei englanninkielisiä termejä eikä katkaisua.
- Hakua ei kirjata. Päivämäärät, hakulausekkeet ja määrät on vaikea muistaa jälkikäteen.
- Kriteerit keksitään haun jälkeen. Jos kriteerejä muutetaan perustelematta, valinta näyttää tulosten ohjaamalta.
- Tyypin nimi ei vastaa menettelyä. Systemaattiseksi nimetty katsaus ilman laadun arviointia ja kattavaa hakua ei ole systemaattinen katsaus.
- Tulokset ovat referaatti. Tutkimus kerrallaan etenevä teksti ei ole synteesi.
- Aineisto ja tausta sekoittuvat. Tulosluvussa käytetään vain valittuja tutkimuksia, ei teoriaosan lähteitä.
Usein kysyttyä
- Mikä on kirjallisuuskatsaus?
- Kirjallisuuskatsaus on tutkimusmenetelmä, jossa aiempaa tutkimusta haetaan, valitaan, arvioidaan ja yhdistetään, jotta voidaan vastata ennalta asetettuun tutkimuskysymykseen. Aineistona on julkaistu tutkimus, ja tuloksena on synteesi eli uusi kokonaiskuva aiheesta, ei luettelo lähteistä. Se eroaa opinnäytetyön teoriaosasta siinä, että haku, valinta ja analyysi suunnitellaan ja raportoidaan.
- Mikä ero on kuvailevalla ja systemaattisella kirjallisuuskatsauksella?
- Kuvaileva kirjallisuuskatsaus on Salmisen mukaan yleiskatsaus ilman tiukkoja sääntöjä: aineisto on laaja ja tutkimuskysymys väljempi. Sen suuntauksia ovat narratiivinen, kartoittava ja integroiva katsaus. Systemaattisessa katsauksessa kysymys on tarkasti rajattu, haku kattava, kriteerit määritellään etukäteen ja tutkimusten laatu arvioidaan. Opinnäytetyön katsaus on usein kuvaileva, vaikka haku tehdään järjestelmällisesti.
- Montako lähdettä kirjallisuuskatsaukseen tarvitaan?
- Kiinteää lukua ei ole. Määrä riippuu tutkimuskysymyksestä, katsaustyypistä ja siitä, paljonko aiheesta on tutkittu. Tarkasti rajattu kysymys voi tuottaa vain muutaman tutkimuksen, ja sekin on tulos. Älä löysennä kriteerejä vain saadaksesi lisää lähteitä, vaan tarkista koulutusohjelmasi ohjeet ja keskustele rajauksesta ohjaajasi kanssa.
- Miten kirjallisuuskatsauksen aineisto analysoidaan?
- Kokoa ensin valituista tutkimuksista taulukko, jossa ovat tekijät, vuosi, tarkoitus, aineisto, menetelmä ja keskeiset tulokset. Analysoi sitten tutkimusten tulokset tutkimuskysymyksesi kannalta, opinnäytetöissä usein sisällönanalyysilla tai teemoittelulla. Meta-analyysissa tulokset yhdistetään tilastollisesti. Kirjoita tulokset luokittain tai teemoittain, älä tutkimus kerrallaan.
Lue myös
Tutkimussuunnitelma: rakenne, tutkimuskysymykset ja esimerkki
Mitä tutkimussuunnitelmaan kirjoitetaan, miten tutkimuskysymys muotoillaan ja miten etiikka, tutkimuslupa, aineistonhallinta ja aikataulu suunnitellaan opinnäytetyössä.
Sisällönanalyysi: aineistolähtöinen, teoriaohjaava ja teorialähtöinen analyysi
Aineistolähtöinen, teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi vertailtuna, analyysiyksikkö, vaiheet pelkistämisestä abstrahointiin, termit englanniksi ja esimerkit.
Laadullinen tutkimus: mitä se on, menetelmät ja esimerkki opinnäytetyöhön
Mitä laadullinen tutkimus on, miten se eroaa määrällisestä, miten aineisto kerätään ja analysoidaan ja mitä TENKin eettiset periaatteet edellyttävät.