Siirry sisältöön
Päävalikko

Tutkimussuunnitelma: rakenne, tutkimuskysymykset ja esimerkki

Päivitetty 10. marraskuuta 2026 · Lukuaika 8 min · Tekijä: Spire Light

Tutkimussuunnitelma on opinnäytetyön alussa kirjoitettava suunnitelma siitä, mitä tutkit, miksi ja miten. Siinä kerrot aiheen ja taustan, tutkimuskysymykset, menetelmän ja aineiston, eettiset ratkaisut ja aikataulun. Ammattikorkeakoulussa siitä käytetään usein nimeä opinnäytetyösuunnitelma, ja yleensä se hyväksytetään ohjaajalla ennen aineistonkeruuta.

Mikä on tutkimussuunnitelma ja kuka sen lukee?

Suunnitelmalla on monta lukijaa. Ohjaaja arvioi, onko työ toteutettavissa ja vastaako menetelmä kysymykseen. Jos työllä on toimeksiantaja, se näkee suunnitelmasta, mitä se saa ja mitä työ vaatii sen henkilöstöltä. Jos keräät aineistoa organisaatiosta, kuten hyvinvointialueelta, kunnasta, koulusta tai yritykseltä, suunnitelma on yleensä myös tutkimuslupahakemuksen liite. Lisäksi suunnitelma on työkalu sinulle itsellesi: kun aineistonkeruu alkaa, siitä näet, mitä päätit ja miksi.

Ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä toimeksiantajan kanssa sovitaan yleensä myös työn sisällöstä, aikataulusta ja siitä, mitä aineistolle tapahtuu. Yliopistossa kandidaatintutkielman ja pro gradun suunnitelma käsitellään usein seminaarissa. Kummassakin tapauksessa ohjaaja on se, jonka kanssa suunnitelma viimeistellään, joten lähetä hänelle luonnos ajoissa.

Lapin yliopiston tutkimuksen tekstilajeja vertailevassa ohjeessa muistutetaan, että tutkimussuunnitelma kirjoitetaan osin itselle ja osin ylemmälle taholle, kuten ohjaajalle, joten siinä korostuu perustelu. Ohjeen mukaan suunnitelman rakenne ei ole sama kuin valmiin tutkielman, eikä siihen kuulu tutkielman sisällysluetteloa, vaikka sitä usein pyydetään. Noudata silti oman koulutusohjelmasi pohjaa. Suunnitelma keskittyy tulevan tutkimuksen suunnitteluun, kun taas valmis työ keskittyy tuloksiin, joita suunnitteluvaiheessa ei vielä ole.

Suunnitelma ei ole sopimus, josta ei saa poiketa. Tutkimuskysymys voi tarkentua ja aikataulu muuttua. Kirjaa muutokset ja niiden syyt, ja kerro niistä ohjaajallesi. Jos muutos koskee tutkittavia tai aineistonkeruuta, tarkista, pitääkö myös tutkimuslupaa tai tietosuojailmoitusta päivittää.

Tutkimussuunnitelman rakenne

Jokaisella korkeakoululla ja usein jokaisella koulutusohjelmalla on oma pohjansa, joten aloita siitä. Useimmissa pohjissa toistuvat samat osat:

  1. 1

    Aihe ja tausta

    Miksi aihe on tärkeä, mitä siitä tiedetään ja mitä ei vielä tiedetä. Viittaa muutamaan keskeiseen tutkimukseen, mutta älä kirjoita teoriaosaa valmiiksi.
  2. 2

    Tarkoitus, tavoite ja tutkimuskysymykset

    Mitä työssä tehdään, mihin tuloksia käytetään ja mihin kysymyksiin vastaat. Kysymykset ovat suunnitelman tärkein osa.
  3. 3

    Keskeiset käsitteet ja teoreettinen viitekehys

    Määrittele käsitteet, joilla tarkastelet aihetta, ja kerro, mihin teoriaan tai aiempaan tutkimukseen työ nojaa.
  4. 4

    Menetelmä ja aineisto

    Keitä tai mitä tutkit, miten tutkittavat tavoitetaan, miten aineisto kerätään ja miten se analysoidaan.
  5. 5

    Eettisyys ja tietosuoja

    Miten tutkittavia informoidaan, miten suostumus pyydetään, mitä henkilötietoja käsitellään ja tarvitaanko tutkimuslupa.
  6. 6

    Aineistonhallinta

    Miten aineisto tallennetaan, litteroidaan, säilytetään ja lopuksi hävitetään tai arkistoidaan.
  7. 7

    Aikataulu

    Työvaiheet ja niiden ajankohdat palautuspäivästä taaksepäin laskien.
  8. 8

    Lähteet

    Alustava lähdeluettelo samalla viittaustyylillä, jota käytät valmiissa työssä.

Osa ohjeista erottaa tarkoituksen ja tavoitteen. Tarkoitus kertoo, mitä työssä tehdään, esimerkiksi kuvataan uusien hoitajien kokemuksia perehdytyksestä. Tavoite kertoo, mihin tuloksia käytetään, esimerkiksi perehdytyksen kehittämiseen. Tarkista, miten oma ohjeesi käyttää näitä sanoja.

Teoreettinen viitekehys kertoo, millaisten käsitteiden ja aiemman tutkimuksen kautta katsot aihetta. Suunnitelmassa riittää lyhyt kuvaus: mitkä käsitteet määrittelet, mihin teoriaan tai malliin nojaat ja miten se näkyy analyysissa. Jos et käytä valmista teoriaa, kerro, mihin aiempaan tutkimukseen työsi asettuu.

Kuinka pitkä tutkimussuunnitelma on? Pituus riippuu koulutusohjelmasi ohjeista ja työn laajuudesta, joten tarkista se pohjasta tai ohjaajalta. Hyvä suunnitelma on niin tiivis, että ohjaaja näkee kerralla, mitä aiot tehdä. Pitkä teoriaosan luonnos ei korvaa selkeää kuvausta menetelmästä ja aineistosta.

Miten tutkimuskysymys muotoillaan?

Tutkimusongelma on laajempi tiedollinen ongelma tai aukko, johon työ tarttuu, esimerkiksi se, ettei tiedetä, miten uudet hoitajat kokevat perehdytyksensä kotihoidossa. Tutkimuskysymykset ovat ne konkreettiset kysymykset, joihin vastaat aineistollasi. Pääkysymystä voi tarkentaa alakysymyksillä, mutta jokaiseen kysymykseen pitää pystyä vastaamaan sillä aineistolla, jonka aiot kerätä.

Heikompi kysymysOngelmaParempi kysymys
Onko perehdytys kotihoidossa riittävää?Kyllä tai ei -kysymys, joka sisältää valmiin arvionMiten kotihoidon uudet hoitajat kuvaavat perehdytystään?
Miten hoitotyötä voidaan kehittää?Niin laaja, ettei siihen vastaa yksikään opinnäytetyöMillaista tukea kotihoidon uudet hoitajat kuvaavat tarvitsevansa ensimmäisten työviikkojen aikana?
Parantaako perehdytys hoitajien työhyvinvointia?Syy-seuraussuhdetta ei voi osoittaa muutamalla haastattelullaMiten uudet hoitajat kuvaavat perehdytyksen merkitystä jaksamiselleen?
Mitä haluaisit muuttaa perehdytyksessä?Haastattelukysymys, ei tutkimuskysymysMillaisia kehittämisehdotuksia uudet hoitajat esittävät perehdytykseen?

Laadullisessa tutkimuksessa kysymys alkaa usein sanoilla miten, millainen tai miksi. Jos haluat tietää, onko kahden asian välillä yhteys tai ero, tarvitset määrällistä aineistoa, ja kysymyksen rinnalle muotoillaan usein hypoteesi. Tutkimuskysymystä ei myöskään kysytä haastateltavalta sellaisenaan. Siitä johdetaan teemat ja kysymykset, jotka kuvataan oppaassa teemahaastattelusta.

Menetelmän ja aineiston valinta

Menetelmä valitaan kysymyksen mukaan, ei toisin päin. Kun haluat ymmärtää kokemuksia, tulkintoja tai merkityksiä, valitset laadullisen tutkimuksen, usein haastattelut. Kun kysyt kuinka paljon, kuinka usein tai onko asioiden välillä yhteys, valitset määrällisen tutkimuksen, tyypillisesti kyselyn. Jos kysymykseesi voi vastata aiemman tutkimuksen avulla, menetelmä voi olla kirjallisuuskatsaus.

Kuvaa menetelmä niin konkreettisesti, että ohjaaja näkee, onko se toteutettavissa. Kerro, keitä aiot tutkia ja millä perusteella, miten tavoitat heidät, kuinka monta haastattelua tai vastaajaa suunnittelet ja miksi, miten aineisto kerätään ja tallennetaan ja millä menetelmällä se analysoidaan. Kiinteää haastattelumäärää ei ole, joten perustele määrä tutkimuskysymyksellä ja aikataululla ja sovi se ohjaajasi kanssa. Kerro myös, miten pääset aineistoon käsiksi: rekrytointi toimeksiantajan kautta on eri asia kuin omien työkavereiden haastatteleminen.

Päätä analyysitapa jo suunnitelmassa, koska se vaikuttaa siihen, mitä kysyt ja kuinka tarkasti litteroit. Kun analysoit sitä, mitä haastateltavat kertovat, peruslitterointi riittää usein. Jos tutkit vuorovaikutusta tai kielenkäyttöä, tarvitset tarkemman litteroinnin, ja se vie enemmän aikaa.

Eettisyys, tietosuoja ja tutkimuslupa

Tutkimuseettisen neuvottelukunnan HTK-ohjeen (2023) mukaan hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluu, että tarvittavat tutkimusluvat hankitaan ja tietyillä aloilla vaadittava eettinen ennakkoarviointi tehdään. Ihmiseen kohdistuvaa tutkimusta ohjaa lisäksi TENKin ohje Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa (2019). Sen löydät TENKin sivulta, ja sen periaatteita, kuten tietoon perustuvaa suostumusta, käydään läpi laadullisen tutkimuksen oppaassa. Kirjoita suunnitelmaan, miten tutkittavia informoidaan, miten suostumus pyydetään ja voiko osallistumisen keskeyttää.

Jos keräät henkilötietoja, tarvitset tietosuojailmoituksen. Haastattelutallenne on henkilötietoa, koska äänestä voi tunnistaa puhujan. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ohjeen mukaan tietosuojailmoituksesta pitää käydä ilmi muun muassa rekisterinpitäjä, tietojen käyttötarkoitus, kerättävät tiedot, kuten ääni tai videokuva, tietojen suojaus ja säilytysaika, tutkittavan oikeudet sekä se, hävitetäänkö, anonymisoidaanko vai arkistoidaanko aineisto lopuksi. Rekisterinpitäjä ja käsittelyperuste määräytyvät korkeakoulusi ohjeiden mukaan, joten käytä sen pohjaa.

Tarvitaanko opinnäytetyöhön tutkimuslupa? Jos keräät aineistoa organisaatiosta, yleensä tarvitaan. Esimerkiksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ohjeen tutkimuslupahakemuksen liitteistä mukaan hakemuksen liitteenä on aina oltava tutkimus- tai opinnäytetyösuunnitelma. Siitä pitää ilmetä keskeiset kysymykset ja tavoitteet, menetelmät, aineisto, tutkittavien rekrytointi, aikataulu ja hyvinvointialueelta tarvittavat resurssit, kuten henkilöstön työaika tai tilat. Hakemukseen kuuluu myös eettinen arviointi, joko suunnitelman osana tai erillisenä liitteenä. Haastattelututkimuksessa liitteitä ovat lisäksi haastattelurunko, tutkimustiedote ja suostumusasiakirja, kyselytutkimuksessa kyselylomake. Kun kirjoitat suunnitelman näitä tietoja silmällä pitäen, sama teksti palvelee sekä ohjaajaa että lupahakemusta. Tarkista aina kyseisen organisaation omat ohjeet.

Aineistonhallinta: tallennus, litterointi ja säilytys

Aineistonhallinnan suunnitelma kertoo, mitä aineistoa syntyy ja mitä sille tapahtuu tutkimuksen eri vaiheissa. Monella korkeakoululla on siihen oma pohjansa, ja Tietoarkiston Aineistonhallinnan käsikirja neuvoo aineistonhallintasuunnitelman laatimisessa. Vastaa ainakin näihin kysymyksiin:

  • Millä laitteella tai sovelluksella haastattelut tallennetaan?
  • Missä tallenteita ja litteraatteja säilytetään, ja kuka pääsee niihin käsiksi?
  • Kuka litteroi, millä tarkkuudella ja millä välineellä?
  • Miten tunnisteet poistetaan tai korvataan peitenimillä?
  • Milloin tallenteet hävitetään ja säilytetäänkö jotain sen jälkeen?

Korkeakoulu ja toimeksiantaja voivat määrätä, millä laitteilla ja sovelluksilla tallennetaan ja missä aineistoa saa säilyttää. Kirjaa nämä suunnitelmaan ennen ensimmäistä haastattelua, koska tallenteen siirtäminen myöhemmin uuteen paikkaan on itsessään riski. Varaa aikatauluun myös aikaa litteroinnille, sillä tunnin haastattelun litterointi käsin vie yleensä useita tunteja.

Jos litterointiin käytetään verkkopalvelua, myös se kuuluu suunnitelmaan ja tietosuojailmoitukseen. Tarkista ensin korkeakoulusi säännöt: äänestä voi tunnistaa puhujan, eikä Spirelightin vakiotileihin kuulu henkilötietojen käsittelysopimusta. Jos korkeakoulusi sallii sen, voit litteroida haastattelut Spirelightissa ja tarkistaa tekstin tallennetta vasten ennen analyysia.

Aikataulu

Laske aikataulu taaksepäin palautuspäivästä. Kirjaa työvaiheet kuukausittain tai viikoittain: suunnitelman hyväksyntä, tutkimuslupa, rekrytointi, aineistonkeruu, litterointi, analyysi, kirjoittaminen, ohjaajan kommentit ja viimeistely. Selvitä organisaatiolta, kauanko lupaprosessi kestää, ja jätä aikaa myös sille, että osa haastateltavista peruu tai siirtää haastattelun.

Yleinen virhe on aliarvioida aineistonkeruun jälkeinen työ. Litterointi ja analyysi vievät usein enemmän aikaa kuin itse haastattelut, ja ohjaaja tarvitsee aikaa lukea luonnokset. Sovi ohjaajasi kanssa, milloin lähetät hänelle mitäkin.

Keksitty esimerkki: tutkimussuunnitelma tiivistettynä

Esimerkki on keksitty ja tiivistetty. Varsinainen suunnitelma kirjoitetaan korkeakoulun pohjaan, ja jokainen kohta on siinä laajempi.

Keksitty esimerkki: yhden sivun tutkimussuunnitelma

Aihe ja tausta: Toimeksiantajana olevan kotihoidon mukaan uusien hoitajien perehdytys vaihtelee yksiköittäin. Alustavassa tiedonhaussa löytyi lähinnä sairaalan perehdytystä käsitteleviä tutkimuksia, joten kotihoidon uusien hoitajien omista kuvauksista tarvitaan lisää tietoa.

Tarkoitus ja tavoite: Tarkoituksena on kuvata kotihoidon uusien hoitajien kokemuksia perehdytyksestä. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jota toimeksiantaja voi käyttää perehdytyksen kehittämisessä.

Tutkimuskysymys: Miten kotihoidon uudet hoitajat kuvaavat perehdytystään? Alakysymys: Millaista tukea he kuvaavat tarvitsevansa ensimmäisten työviikkojen aikana?

Keskeiset käsitteet: perehdytys, kotihoito, uusi työntekijä.

Menetelmä ja aineisto: Laadullinen tutkimus. Teemahaastattelut kotihoidon hoitajille, jotka ovat aloittaneet viimeisen vuoden aikana. Esihenkilö välittää tutkimustiedotteen, ja halukkaat ottavat yhteyttä suoraan opinnäytetyön tekijään. Haastatteluja suunnitellaan opinnäytetyön laajuuden ja aikataulun perusteella noin kuusi, ja aineiston riittävyyttä arvioidaan ohjaajan kanssa aineistonkeruun aikana. Aineisto analysoidaan aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.

Eettisyys ja tietosuoja: Tutkimuslupa haetaan hyvinvointialueelta ennen rekrytointia. Osallistujat saavat tutkimustiedotteen ja tietosuojailmoituksen etukäteen ja antavat kirjallisen suostumuksen. Osallistumisen voi keskeyttää milloin tahansa. Lupahakemuksen liitteinä ovat suunnitelma, haastattelurunko, tutkimustiedote, suostumuslomake ja tietosuojailmoitus.

Aineistonhallinta: Haastattelut tallennetaan korkeakoulun hyväksymällä laitteella ja säilytetään sen osoittamassa paikassa. Haastattelut peruslitteroidaan, ja litteraateissa käytetään peitenimiä. Tallenteet hävitetään, kun opinnäytetyö on hyväksytty.

Aikataulu: tammikuu suunnitelma ja tutkimuslupahakemus, helmi–maaliskuu haastattelut ja litterointi, huhtikuu analyysi, toukokuu raportti ja palautus.

Lähteet: alustava luettelo, esimerkiksi Hirsjärvi ja Hurme, Tutkimushaastattelu; Tuomi ja Sarajärvi, Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi; TENKin ohje (2019).

Esimerkissä jokainen kohta vastaa johonkin ohjaajan tai lupaa myöntävän organisaation kysymykseen. Kysymys on avoin ja rajattu, menetelmä sopii siihen, haastattelujen määrä on perusteltu eikä lukittu, ja aineistonhallinta on päätetty ennen ensimmäistä haastattelua.

Yleisimmät virheet tutkimussuunnitelmassa

  • Aihe ilman kysymystä. ”Tutkin perehdytystä” ei vielä kerro, mihin vastaat.
  • Menetelmä ei sovi kysymykseen. Yhteyttä koskevaan kysymykseen ei vastata muutamalla haastattelulla.
  • Taustaosa paisuu. Suunnitelma ei ole teoriaosan ensimmäinen versio, vaan perustelu sille, miksi ja miten tutkit.
  • Aineistoon pääsy on epävarmaa. Selvitä ennen suunnitelman lukitsemista, suostuuko organisaatio ja tavoitatko tutkittavat.
  • Etiikka on yksi lause. Pelkkä ”noudatan hyvää tieteellistä käytäntöä” ei kerro, miten informoit, pyydät suostumuksen ja säilytät aineiston.
  • Tutkimuslupa unohtuu. Aineistonkeruuta ei voi aloittaa ennen kuin lupa on myönnetty, jos organisaatio sitä edellyttää.
  • Aikataulusta puuttuu litterointi ja analyysi. Ne vievät usein eniten aikaa.

Usein kysyttyä

Mitä tutkimussuunnitelmaan kirjoitetaan?
Tutkimussuunnitelmaan kirjoitetaan aihe ja tausta, tarkoitus, tavoite ja tutkimuskysymykset, keskeiset käsitteet ja teoreettinen viitekehys, menetelmä ja aineisto, eettisyys ja tietosuoja, aineistonhallinta, aikataulu ja alustavat lähteet. Jokaisella korkeakoululla on oma pohjansa, joten aloita siitä ja tarkista ohjaajaltasi, mitä hän odottaa.
Kuinka pitkä tutkimussuunnitelma on?
Pituus riippuu koulutusohjelmasi ohjeista ja työn laajuudesta, joten tarkista se pohjasta tai ohjaajalta. Hyvä suunnitelma on niin tiivis, että ohjaaja näkee kerralla, mitä aiot tehdä. Pitkä teoriaosan luonnos ei korvaa selkeää kuvausta tutkimuskysymyksistä, menetelmästä ja aineistosta.
Miten tutkimuskysymys muotoillaan?
Johda tutkimuskysymys tutkimusongelmasta ja muotoile se niin, että siihen voi vastata keräämälläsi aineistolla. Laadullisessa tutkimuksessa kysymys alkaa usein sanoilla miten, millainen tai miksi. Vältä kyllä tai ei -kysymyksiä, liian laajoja kysymyksiä ja syy-seuraussuhteita, joita aineistosi ei voi osoittaa. Pääkysymystä voi tarkentaa alakysymyksillä.
Tarvitaanko opinnäytetyöhön tutkimuslupa?
Jos keräät aineistoa organisaatiosta, kuten hyvinvointialueelta, kunnasta, koulusta tai yritykseltä, tarvitset yleensä sen tutkimusluvan. Hakemuksen liitteeksi pyydetään tavallisesti tutkimus- tai opinnäytetyösuunnitelma ja haastattelututkimuksessa esimerkiksi haastattelurunko, tutkimustiedote ja suostumusasiakirja. Tarkista organisaation omat ohjeet ja aloita aineistonkeruu vasta, kun lupa on myönnetty.

Lue myös