Siirry sisältöön
Päävalikko

Tiivistelmä: näin kirjoitat opinnäytetyön tiivistelmän ja abstractin

Päivitetty 11. marraskuuta 2026 · Lukuaika 8 min · Tekijä: Spire Light

Tiivistelmä on opinnäytetyön alussa oleva lyhyt ja itsenäinen kuvaus koko työstä: mitä tutkittiin tai kehitettiin ja miksi, miten se tehtiin, mitkä olivat keskeiset tulokset ja mitä niistä voi päätellä. Se mahtuu tavallisesti yhdelle sivulle, ja sen loppuun merkitään asiasanat. Englanninkielistä tiivistelmää kutsutaan abstractiksi tai abstraktiksi.

Mikä on tiivistelmä ja kuka sen lukee?

Tiivistelmä on työn alussa ennen sisällysluetteloa, yleensä heti kansilehden tai nimiösivun jälkeen. Tiivistelmäsivun alussa ovat kuvailutiedot, kuten tekijä, työn nimi, koulutus ja sivumäärä, ammattikorkeakoulussa usein myös toimeksiantaja. Niiden jälkeen tulee varsinainen tiivistelmäteksti ja lopuksi asiasanat. Sivun pohjan antaa korkeakoulusi.

Tiivistelmää luetaan usein yksinään. Theseus on Suomen ammattikorkeakoulujen yhteinen julkaisuarkisto, ja LAB-ammattikorkeakoulun opinnäytetyön ohjeen mukaan LABin töiden kuvailutiedot ja tiivistelmä ovat siellä avoimesti luettavissa silloinkin, kun itse työn käyttöä on rajattu. Yliopistoilla on omat arkistonsa: esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa kandidaatintutkielmat arkistoidaan yliopiston JYX-julkaisuarkistoon. Tampereen yliopiston tiivistelmäohjeen mukaan lukijan on pystyttävä pelkän tiivistelmän perusteella päättämään, perehtyykö hän koko työhön.

Ennen kuin kirjoitat omaasi, lue muutama oman alasi tiivistelmä Theseuksesta tai yliopistosi arkistosta. Huomaat nopeasti, mitkä tiivistelmät kertovat tulokset ja mitkä vain lupaavat niitä, ja millaisella kielellä alallasi kirjoitetaan.

Tiivistelmällä voi olla myös muodollinen tehtävä. Hämeen ammattikorkeakoulun opinnäytetyön toimintaohjeen mukaan YAMK-opiskelijan kypsyysnäyte on opinnäytetyöraportin tiivistelmä, jonka ohjaaja hyväksyy.

Mitä tiivistelmään kirjoitetaan?

LAB-ammattikorkeakoulun ohje tiivistää tiivistelmän kolmeen kysymykseen: mitä ja miksi tehtiin, miten tehtiin ja millaisia menetelmiä käytettiin sekä mitkä ovat keskeiset tulokset ja niistä tehdyt päätelmät. Tampereen yliopiston ohjeessa sisältöön luetaan lisäksi taustateoria. Käytännössä tiivistelmässä on neljä osaa:

  • Aihe ja tarkoitus. Mitä tutkittiin tai kehitettiin ja miksi. Toimeksiantona tehdyssä työssä mainitaan toimeksiantaja.
  • Menetelmä ja aineisto. Tutkimusote, aineisto, osallistujien määrä ja analyysimenetelmä, esimerkiksi sisällönanalyysi. Jos työ on kirjallisuuskatsaus, kerro katsaustyyppi, tietokannat ja valittujen tutkimusten määrä.
  • Keskeiset tulokset. Mitä havaittiin, sisällöllisesti eikä vain tieto siitä, että tuloksia on. Toiminnallisessa työssä kerrotaan myös tuotos ja kehittämisehdotukset.
  • Johtopäätökset. Mitä tuloksista voi päätellä ja mihin niitä voi käyttää.

Yhtä tärkeää on se, mitä tiivistelmään ei kirjoiteta. Tampereen yliopiston ohjeen mukaan siihen eivät kuulu lähdeviittaukset, kuviot, taulukot eivätkä selittämättömät lyhenteet, ja sisällön pitää koostua vain asioista, joita työssä käsitellään. Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) opinnäytetyön mallipohjan mukaan tiivistelmässä ei käytetä myöskään ranskalaisia viivoja eikä korostuksia, kuten kursivointia ja lihavointia. Tiivistelmä kirjoitetaan kokonaisin virkkein.

Kappalejako seuraa työn rakennetta. Tampereen yliopiston ohjeessa sopiva kappalemäärä on 3–5. Jyväskylän kasvatustieteiden pohjassa kappaleita on enintään neljä: ensimmäinen esittelee tutkittavan ilmiön ja tutkimuksen tarkoituksen, toinen menetelmät, kolmas tärkeimmät tulokset ja mahdollinen neljäs johtopäätökset.

Tiivistelmä ei ole lyhennetty johdanto. Johdanto johdattaa lukijan kysymykseen, tiivistelmä kertoo myös vastauksen. Jos tiivistelmästä suurin osa on taustaa ja tavoitteita, tulokset ovat jääneet liian vähälle.

Kuinka pitkä tiivistelmä on?

Pituuden määrää korkeakoulusi ohje. Yleisin raja on yksi sivu, mutta osa ohjeista antaa myös sanamäärän, ja asiasanojen määrä vaihtelee. Taulukon tiedot on tarkistettu korkeakoulujen ohjeista marraskuussa 2026, ja ohjeet voivat muuttua.

OhjePituusAsiasanoja
Tampereen yliopisto, tiivistelmäohje200–300 sanaa, yksi sivu3–6
Jyväskylän yliopisto, kasvatustieteiden tutkielman mallipohjaEnintään 250 sanaa, yksi sivu3–5
Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen kandidaatintutkielmapohjaYksi sivu1–7 avainsanaa
LAB-ammattikorkeakoulu, opinnäytetyön ohjeYksi sivu3–7
Humak, opinnäytetyön mallipohjaYksi sivu3–7

Tarkista myös riviväli, sillä sivun täyttymiseen vaikuttaa sekin: Jyväskylän kasvatustieteiden pohjassa tiivistelmän riviväli on 1,15 ja Humakin pohjassa 1,0. Kun ohjeessa on sanaraja, liitä teksti sanalaskuriin ja karsi, kunnes teksti mahtuu rajaan.

Mitä ovat asiasanat ja miten ne valitaan?

Asiasanat ovat tiivistelmän loppuun merkittäviä hakusanoja, jotka kuvaavat työn keskeistä sisältöä ja auttavat löytämään sen tiedonhaussa. Valitse sanat, joilla itse etsisit työtäsi: aihe, kohderyhmä ja ympäristö. Jyväskylän kasvatustieteiden pohjassa ensimmäiset asiasanat valitaan työn nimekkeestä, ja muiden valinnassa käytetään tarvittaessa asiasanaluetteloita, kuten ERICiä.

Suomenkielisten asiasanojen valinnassa auttaa Yleinen suomalainen ontologia YSO, jota voi selata Finto-palvelussa. Esimerkiksi Humakin mallipohja neuvoo etsimään asiasanoista lisätietoa YSOn sivustolta. YSO on nelikielinen (suomi, ruotsi, englanti ja pohjoissaame), joten samalla näet usein englanninkielisen vastineen abstractin avainsanoiksi. Kun haet sanaa perehdytys, YSO ohjaa käsitteeseen perehdyttäminen ja näyttää englanninkielisen termin orientation of employees ja ruotsinkielisen termin introduktion (i arbete).

YSOn termit ovat useimmiten monikkomuotoisia substantiiveja, kuten nuoret, mutta toimintaa ja abstrakteja käsitteitä kuvaavat termit ovat yksikössä, kuten nuorisotyö. Vältä liian yleisiä sanoja, kuten tutkimus tai opinnäytetyö, sillä ne eivät erota työtäsi muista. Jos ohjeesi neuvoo käyttämään jotakin muuta asiasanastoa, noudata sitä.

Pitääkö tiivistelmä kirjoittaa myös englanniksi?

Usein kyllä. Hämeen ammattikorkeakoulun ohjeen mukaan opiskelija kirjoittaa tiivistelmän suomeksi ja englanniksi, ja AMK-töissä englannin kielen opettaja tarkastaa englanninkielisen tiivistelmän kieliasun. LAB-ammattikorkeakoulun ohjeen mukaan abstraktin sisällön ja muodon tulee olla sama kuin suomenkielisen tiivistelmän, mutta sen pitää olla luontevaa englantia eikä sanatarkka käännös suomesta.

Kieliä voi olla useampi. Aalto-yliopiston tiivistelmäpohjan mukaan suomenkielisen opinnäytteen tiivistelmä kirjoitetaan suomeksi ja englanniksi ja ruotsinkielisen ruotsiksi ja englanniksi. Englanninkielisen työn tiivistelmä kirjoitetaan englanniksi ja lisäksi suomeksi tai ruotsiksi sen mukaan, mikä on ollut opiskelijan perusopetuksen kieli. Jos perusopetuksen kieli on muu kuin suomi tai ruotsi, tiivistelmä kirjoitetaan vain englanniksi. Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen pohjassa suomenkielinen tiivistelmä vaaditaan myös englannin- tai muunkielisissä töissä. Jos opiskelet ruotsiksi tai kaksikielisessä korkeakoulussa, tarkista ohjeesta, millä kielillä tiivistelmä (sammandrag) kirjoitetaan.

Kirjoita abstract vasta, kun suomenkielinen tiivistelmä on valmis, ja tarkista, että luvut ja tulokset ovat molemmissa samat. Käytä alasi vakiintuneita englanninkielisiä termejä, kuten semi-structured interviews tai content analysis. Englanninkielisessäkin abstractissa tehty työ kerrotaan tavallisesti menneessä aikamuodossa (were interviewed, was analysed) ja johtopäätökset preesensissä (the results suggest). Suomalaisille palveluille ja koulutusasteille ei aina ole suoraa vastinetta: YSO antaa esimerkiksi yläkoululle vastineen upper comprehensive school, mutta joskus sana on parempi selittää lyhyesti.

Jos käytät käännöstyökalua tai tekoälyä, tarkista termit itse ja ilmoita käyttö ohjeen mukaan. Esimerkiksi LAB-ammattikorkeakoulun opinnäytetyön rakenteeseen kuuluu selvitys tekoälyn käytöstä. Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen kandidaatintutkielmapohjassa on oma kohtansa tekoälyn käytön ilmoittamiselle, ja sen esimerkeissä mainitaan käännösapu.

Tiivistelmän kirjoittaminen vaihe vaiheelta

Kirjoita tiivistelmä viimeisenä, kun tulokset ja johtopäätökset ovat valmiit. Aiemmin kirjoitettu tiivistelmä kuvaa usein tutkimussuunnitelmaa eikä valmista työtä.

  1. 1

    Tarkista ohje ja pohja

    Katso pituus, kappalejako, aikamuoto, asiasanojen määrä ja kielet. Käytä korkeakoulusi tiivistelmäsivun pohjaa.
  2. 2

    Poimi ydinvirkkeet työstä

    Etsi tarkoitus johdannosta, aineisto ja analyysi menetelmäluvusta, tärkeimmät tulokset tulosluvusta ja johtopäätökset pohdinnasta.
  3. 3

    Kirjoita ensimmäinen versio laskematta sanoja

    Kirjoita yhtenäistä tekstiä työn rakenteen mukaisessa järjestyksessä. Anna tuloksille eniten tilaa.
  4. 4

    Tarkista jokainen väite työtä vasten

    Vertaa lukuja, osallistujamääriä ja käsitteitä tekstiin. Poista kaikki, mitä työssä ei ole.
  5. 5

    Karsi rajaan

    Poista ensin taustaa ja toistoa, vasta sitten tuloksia.
  6. 6

    Valitse asiasanat ja kirjoita abstract

    Hae asiasanat YSOsta tai ohjeesi asiasanastosta ja kirjoita englanninkielinen versio.
  7. 7

    Lue tiivistelmä kuin ulkopuolinen

    Ymmärtääkö lukija ilman muuta tekstiä, mitä tutkittiin, miten ja mitä havaittiin?

Aikamuodoista ohjeet ovat pääosin samaa mieltä: tehty työ kerrotaan imperfektissä, tulokset ja johtopäätökset preesensissä. Jyväskylän kasvatustieteiden pohjan mukaan tiivistelmä kirjoitetaan suurimmaksi osaksi imperfektissä ja passiivissa, mutta tulokset ja johtopäätökset preesensissä. Tampereen yliopiston ohje neuvoo samoin ja sallii passiivin lisäksi kolmannen persoonan ja minä-muodon, kunhan aikamuodot ovat johdonmukaisia. Humakin pohjassa tiivistelmän kieliasu on passiivin imperfekti, mutta yleispätevät asiat kirjoitetaan preesensissä, esimerkiksi ”Tulokset osoittavat, että…”. LAB-ammattikorkeakoulun ohjeen mukaan tiivistelmässä käytetään passiivia: taustoista ja tehdystä työstä kirjoitetaan menneessä aikamuodossa, yleensä imperfektissä (opinnäytetyössä selvitettiin), ja päätelmät preesensissä (tulosten perusteella voidaan todeta). Ohje kieltää myös viittaamasta työhön tämä-pronominilla, joten LABissa ei kirjoiteta ”tässä opinnäytetyössä”. Noudata oman korkeakoulusi ohjetta.

Keksitty esimerkki: heikompi ja parempi tiivistelmä

Esimerkki on keksitty. Se tiivistää saman sosionomin (AMK) opinnäytetyön, jonka johdanto on esimerkkinä oppaassa johdannon kirjoittamisesta. Taulukko vertaa ensin heikompia ja parempia virkkeitä.

OsaHeikompiParempi
Tarkoitus”Tässä opinnäytetyössä tutkitaan koulunuorisotyötä.””Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, miten yläkoululaiset kokevat koulunuorisotyön.”
Menetelmä”Tutkimus oli laadullinen.””Aineisto kerättiin kolmella ryhmähaastattelulla, joihin osallistui 14 yläkoululaista, ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.”
Tulokset”Tuloksia käsitellään luvussa 4.””Nuoret kuvaavat saavansa kolmenlaista tukea: …”
Johtopäätös”Koulunuorisotyö on tärkeää kaikille nuorille [lähde].””Tulosten perusteella koulunuorisotyöntekijän roolia kannattaa esitellä oppilaille selvemmin.”

Heikommat virkkeet ovat lyhyitä, mutta niistä ei selviä, mitä tehtiin ja mitä havaittiin. Viimeinen niistä yleistää tuloksen kaikkiin nuoriin ja sisältää lähdeviitteen, jota tiivistelmään ei kuulu.

Keksitty esimerkki: sosionomin (AMK) opinnäytetyön tiivistelmä

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, miten yläkoululaiset kokevat koulunuorisotyön. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota toimeksiantaja, [kunnan] nuorisopalvelut, voi käyttää toiminnan kehittämisessä. Koulunuorisotyöllä tarkoitettiin nuorisotyötä, jota kunnan nuorisotyöntekijä tekee koulupäivän aikana koulun tiloissa. Nuorten kuvaamaa tukea tarkasteltiin sosiaalisen tuen käsitteen avulla.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin kolmella ryhmähaastattelulla, joihin osallistui yhteensä 14 kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaista kahdesta yläkoulusta. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Tulosten mukaan nuoret kohtaavat koulunuorisotyöntekijän useimmiten välitunneilla ja pienryhmissä. He kuvaavat saavansa kolmenlaista tukea: mahdollisuuden puhua aikuiselle, joka ei arvioi heitä, apua kaverisuhteiden ristiriitoihin ja tietoa vapaa-ajan toiminnasta. Ristiriitatilanteissa nuoret kertovat kääntyvänsä koulunuorisotyöntekijän puoleen erityisesti silloin, kun he eivät halua asian etenevän opettajalle. Pienryhmissä nuoret arvostavat sitä, että keskustelun aiheet saavat tulla heiltä itseltään. Osa nuorista ei tiedä, mikä koulunuorisotyöntekijän tehtävä on, ja pitää häntä opettajana.

Tulosten perusteella koulunuorisotyöntekijän roolia kannattaa esitellä oppilaille selvemmin lukuvuoden alussa, ja pienryhmien aiheet kannattaa jatkossakin sopia yhdessä nuorten kanssa. Tulokset kuvaavat kahden koulun oppilaiden kokemuksia, eikä niitä voi yleistää kaikkiin kouluihin.

Asiasanat: nuorisotyö, yläkoulu, nuoret, sosiaalinen tuki, kokemukset

Tiivistelmässä on neljä kappaletta: tarkoitus, menetelmä, tulokset ja johtopäätökset. Tehty työ on kirjoitettu imperfektissä, tulokset ja johtopäätökset preesensissä, kuten Jyväskylän kasvatustieteiden pohja ja Tampereen yliopiston ohje neuvovat. Jos ohjeesi edellyttää imperfektiä myös tuloksissa, kirjoita esimerkiksi ”nuoret kuvasivat saavansa”. Tuloksille on annettu eniten tilaa, eikä tekstissä ole lähdeviitteitä eikä ilmausta ”tässä opinnäytetyössä”. Asiasanat ovat YSOn termejä, ja niiden englanninkielisiä vastineita ovat esimerkiksi youth work ja social support.

Yleisimmät virheet tiivistelmässä

  • Tulokset puuttuvat. Tiivistelmä kertoo, mitä tutkittiin, mutta ei sitä, mitä havaittiin.
  • Uutta tietoa. Tiivistelmässä on lukuja, tuloksia tai päätelmiä, joita itse työssä ei ole.
  • Lähdeviitteet. Tiivistelmään ei merkitä lähteitä, vaikka taustassa olisi tärkeä tutkimus.
  • Suunnitelman kieli. ”Tarkoituksena on haastatella nuoria” kertoo aikeesta, ei tehdystä työstä. Tämä on tyypillistä, kun tiivistelmä on koottu tutkimussuunnitelmasta.
  • Epämääräinen menetelmä. ”Tutkimus oli laadullinen” ei kerro aineistosta mitään.
  • Liian suuret johtopäätökset. Neljäntoista nuoren haastatteluista ei voi päätellä, mitä kaikki nuoret ajattelevat.
  • Kieliversiot eroavat. Suomenkielisessä tiivistelmässä ja abstractissa on eri luvut tai eri tulokset.
  • Kuvailutiedot eivät täsmää. Työn nimi tai sivumäärä on tiivistelmäsivulla eri kuin kansilehdellä tai valmiissa työssä.
  • Raja ylittyy. Tiivistelmä ei mahdu sivulle tai ylittää ohjeen sanamäärän.

Usein kysyttyä

Mitä tiivistelmään kirjoitetaan?
Tiivistelmään kirjoitetaan työn aihe ja tarkoitus, menetelmä ja aineisto, keskeiset tulokset ja johtopäätökset. Toiminnallisessa työssä kerrotaan myös tuotos. Loppuun merkitään asiasanat. Tiivistelmään eivät kuulu lähdeviittaukset, taulukot, kuviot eikä mikään, mitä itse työssä ei ole.
Kuinka pitkä tiivistelmä on?
Tavallisesti enintään yksi sivu. Osa korkeakouluista antaa myös sanamäärän: Tampereen yliopiston tiivistelmäohjeessa se on 200–300 sanaa ja Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden mallipohjassa enintään 250 sanaa. Oman korkeakoulusi ohje ratkaisee, joten tarkista sieltä pituus ja riviväli.
Pitääkö tiivistelmä kirjoittaa myös englanniksi?
Usein kyllä. Esimerkiksi Hämeen ammattikorkeakoulussa ja LAB-ammattikorkeakoulussa tiivistelmä kirjoitetaan suomeksi ja englanniksi. LABin ohjeen mukaan englanninkielisen abstractin sisällön tulee olla sama kuin suomenkielisen, mutta kielen pitää olla luontevaa englantia eikä sanatarkka käännös. Aalto-yliopiston pohjan mukaan ruotsinkielisen työn tiivistelmä kirjoitetaan ruotsiksi ja englanniksi. Tarkista kielet oman korkeakoulusi ohjeesta.
Mitä ovat asiasanat?
Asiasanat ovat tiivistelmän loppuun merkittäviä hakusanoja, jotka kuvaavat työn keskeistä sisältöä ja auttavat löytämään sen tiedonhaussa. Niiden määrä vaihtelee ohjeittain, esimerkiksi 3–5 tai 3–7. Apuna voi käyttää Yleistä suomalaista ontologiaa YSOa, jota voi selata Finto-palvelussa, tai ohjeesi mainitsemaa asiasanastoa.

Lue myös