Toimintatutkimus: sykli, menetelmät ja esimerkki opinnäytetyöhön
Päivitetty 11. marraskuuta 2026 · Lukuaika 8 min · Tekijä: Spire Light
Toimintatutkimus on tutkimusstrategia, jossa käytäntöä sekä tutkitaan että pyritään muuttamaan yhdessä niiden ihmisten kanssa, joita käytäntö koskee. Tutkija ei seuraa tilannetta ulkopuolelta vaan on mukana muutoksessa, joka etenee kierroksittain: suunnitelmaa kokeillaan, kokeilua havainnoidaan ja arvioidaan, ja suunnitelmaa muutetaan seuraavaa kierrosta varten. Tavoitteena on sekä parempi käytäntö että tutkimustieto siitä, miten muutos eteni.
Mitä on toimintatutkimus?
Tietoarkiston Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirjan mukaan toimintatutkimus on tutkimusstrategia eikä yksittäinen menetelmä. Sitä luonnehtivat toiminta-, käytäntö-, muutos-, prosessi- ja osallisuusorientaatio, ja toiminta on sille niin tutkimuskohde, tutkimusväline kuin päämääräkin. Verkkokäsikirjan mukaan toimintatutkimusta sovelletaan etenkin kasvatustieteissä ja työelämäntutkimuksessa erilaisissa kehittämis- ja muutoshankkeissa mutta myös sosiaalityön ja hoitotieteen tutkimuksessa.
Toimintatutkimuksen varsinaisena kehittäjänä pidetään sosiaalipsykologi Kurt Lewiniä, joka otti käyttöön termin action research. Verkkokäsikirja suomentaa hänen määritelmänsä näin: ”vertailevaksi tutkimukseksi sosiaalisen toiminnan erilaisten muotojen olosuhteista ja vaikutuksista ja tutkimukseksi, joka johtaa sosiaaliseen toimintaan”. Määritelmä on Lewinin artikkelista Action Research and Minority Problems (Journal of Social Issues 1946). Verkkokäsikirja mainitsee taustana myös pragmatistisen filosofian, joka korostaa toimintaa ja käytäntöä tiedon lähteenä ja jonka tunnetuin nimi toimintatutkimuksen kannalta on John Dewey. Suuntauksina se mainitsee muun muassa kriittisen, emansipatorisen ja osallistavan toimintatutkimuksen.
Tietoarkiston KvaliMOTV-menetelmäopetusaineisto korostaa, että tavoitteena ei ole ainoastaan kuvata tai selittää vaan myös muuttaa sosiaalista todellisuutta. Muutos voi tapahtua tai jäädä tapahtumatta, ja se voi olla aivan toisenlainen kuin alussa tavoiteltiin. KvaliMOTV:n mukaan toimintatutkimus tuottaa tietoa myös silloin, kun aiotut muutokset eivät onnistu, ja juuri silloin näkyviin voi tulla asenteita, valtarakenteita ja työkulttuureja.
Suomeksi toimintatutkimusta käsittelee laajasti Hannu L. T. Heikkisen, Esa Rovion ja Leena Syrjälän toimittama Toiminnasta tietoon: toimintatutkimuksen menetelmät ja lähestymistavat (Kansanvalistusseura 2006, tarkistettu 2. painos 2007, korjattu 3. painos 2008), jossa on omat lukunsa muun muassa toimintatutkimuksesta prosessina, raportoinnista ja tutkimuksen arvioinnista. Toinen suomenkielinen teos on Arja Kuulan Toimintatutkimus: kenttätyötä ja muutospyrkimyksiä (Vastapaino 1999).
Sopiiko toimintatutkimus opinnäytetyöhön?
Sopii, kun tutkimuskysymyksesi koskee käytännön muuttamista ja pääset mukaan yhteisöön, joka haluaa kehittää toimintaansa. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä tämä on usein toimeksiantajan työyhteisö, ja opettajankoulutuksessa opiskelija voi tutkia omaa opetustaan harjoittelussa. Kun kutsut työtäsi toimintatutkimukseksi, olipa se AMK-opinnäytetyö, kandidaatintutkielma tai pro gradu, sinun on perusteltava, mitä tutkimuksellista tietoa muutoksesta syntyy: pelkkä uusi käytäntö ei riitä.
Rajoitteena on usein aikataulu. Verkkokäsikirjan mukaan prosessi jatkuu periaatteessa niin kauan, kunnes tavoitellut muutokset saavutetaan tai todetaan saavuttamattomiksi, mutta opinnäytetyössä ehdit usein tehdä vain yhden tai kaksi kierrosta. Se voi riittää, kun rajaat tavoitteen sen mukaan ja kerrot rajoituksesta avoimesti. Sovi ohjaajasi ja toimeksiantajan kanssa, mikä osa työstä on kehittämistä ja mikä tutkimusta, sillä kaikki kehittämistyö ei ole toimintatutkimusta.
Muotoile tutkimuskysymys niin, että siihen voi vastata myös, jos muutos ei onnistu. Kysymys ”Miten henkilöstö kuvaa uuden raportointikäytännön kokeilua?” toimii paremmin kuin ”Paraneeko raportointi uudella käytännöllä?”, joka olettaa lopputuloksen ja vaatisi mittaamista.
Toimintatutkimuksen sykli: suunnittelu, toiminta, havainnointi ja reflektointi
Lewin hahmotteli toimintatutkimuksen spiraaliksi. Verkkokäsikirjan kuvauksessa se lähtee liikkeelle ongelman havaitsemisesta ja kartoittamisesta, jonka pohjalta tehdään tutkimus- ja muutossuunnitelma. Suunnitelmaa toteutetaan reflektoiden, sen toteutumista havainnoidaan ja arvioidaan, ja sen perusteella suunnitelmaa muutetaan ja täsmennetään uutta kierrosta varten. Opinnäytetöissä sykli kuvataan usein neljänä vaiheena, joita seuraa uusi kierros:
- 1
Suunnittelu
Kartoita lähtötilanne yhdessä osallistujien kanssa ja sovi, mitä kokeillaan, miksi ja miten muutosta seurataan. - 2
Toiminta
Toteuta muutos todellisessa työssä tai opetuksessa. Kirjaa, mitä tehtiin ja mikä poikkesi suunnitelmasta. - 3
Havainnointi
Kerää aineistoa muutoksen aikana: muistiinpanoja, päiväkirjoja, havaintoja ja osallistujien kokemuksia. - 4
Reflektointi
Arvioi yhdessä osallistujien kanssa, mitä tapahtui ja mitä siitä seuraa. Reflektointi on seuraavan kierroksen suunnittelun lähtökohta. - 5
Uusi kierros tai lopetus
Muuta suunnitelmaa ja aloita uusi kierros, tai lopeta ja kirjoita, mitä kierroksista opittiin.
Vaiheet limittyvät käytännössä, ja kierros voi kestää päiviä tai kuukausia. Kuvaa raportissa jokainen kierros erikseen, jotta lukija näkee, mikä muuttui ja miksi.
Toimintatutkimus, kehittämistutkimus ja tapaustutkimus: erot
Sanaa kehittämistutkimus käytetään eri merkityksissä. Opetusalan tutkimuksessa sillä tarkoitetaan design-tutkimusta (design-based research), jota Johannes Pernaa esittelee luvussa ”Kehittämistutkimus tutkimusmenetelmänä” teoksessa Kehittämistutkimus opetusalalla (PS-kustannus 2013). Pernaan mukaan kummassakin tehdään teoriaan pohjautuvaa kehittämistä, jota arvioidaan ja iteroidaan. Andersonin ja Shattuckin vertailuun nojaten hän erottaa ne niin, että toimintatutkimus tavoittelee paikallisesti toimivia ratkaisuja ja sen tekee usein opettaja omassa opetuksessaan, kun taas kehittämistutkimuksen päätavoite on teorian luominen ja sille on ominaista kehittämistiimien muodostaminen.
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöissä nimitystä käytetään myös toisin. Jorma Kananen on kirjoittanut Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisusarjaan muun muassa oppaat Kehittämistutkimus opinnäytetyönä (2012) ja Toimintatutkimus kehittämistutkimuksen muotona (2014), joista jälkimmäinen esittää jo nimessään toimintatutkimuksen kehittämistutkimuksen muotona. Tarkista siis koulutusohjelmasi ohjeista, mitä nimityksillä tarkoitetaan.
| Toimintatutkimus | Kehittämistutkimus (design-tutkimus) | Tapaustutkimus | |
|---|---|---|---|
| Tavoite | Muuttaa käytäntöä ja tuottaa tietoa muutoksesta | Kehittää ratkaisu tai tuotos ja luoda siitä teoriaa | Ymmärtää tai selittää rajattua tapausta |
| Tutkijan rooli | Mukana muutoksessa yhdessä osallistujien kanssa | Kehittämistiimin jäsen | Tarkastelee tapausta, yleensä pyrkimättä muuttamaan sitä |
| Eteneminen | Suunnittelun, toiminnan, havainnoinnin ja reflektoinnin kierrokset | Iteratiiviset kehittämiskierrokset | Tapauksen valinta ja rajaus, aineistonkeruu ja analyysi |
| Tulos | Tieto muutoksesta, myös silloin kun muutos ei onnistu | Kehittämistuotos ja siitä johdettua teoriaa | Tarkka kuvaus ja tulkinta tapauksesta |
Toimintatutkimus kohdistuu usein yhteen organisaatioon, joten se muistuttaa tapaustutkimusta. Ero on tutkijan suhteessa muutokseen: tapaustutkimuksessa tutkija selvittää, mitä tapauksessa tapahtuu, toimintatutkimuksessa hän on itse mukana saamassa muutosta aikaan.
Tutkijan kaksoisrooli ja tutkimusetiikka
Verkkokäsikirjan mukaan toimintatutkimuksen kiistakysymyksiä ovat olleet objektiivisuus, tutkijan moniulotteinen ja usein ristiriitainenkin rooli sekä toimintatutkimuksen suhde tavanomaisiin kehittämishankkeisiin. Opinnäytetyössä kaksoisrooli on tavallinen: olet työntekijä, harjoittelija tai opettaja ja samalla tutkija. Kirjoita auki, missä roolissa toimit missäkin tilanteessa ja miten se on voinut vaikuttaa siihen, mitä osallistujat sanoivat ja tekivät.
TENKin ohjeen ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettisistä periaatteista (2019) mukaan tutkittavalla on oikeus tietää olevansa tutkittavana erityisesti silloin, kun tutkija on hänen esihenkilönsä tai opettajansa, ja tutkijan on kerrottava muutkin olennaiset sidonnaisuutensa. Vapaaehtoisuudesta on huolehdittava erityisen tarkasti, jos tutkittavalla on tutkivaan organisaatioon työ-, opiskelu- tai muu riippuvuussuhde, eikä hänelle saa syntyä pelkoa kielteisistä seuraamuksista, jos hän kieltäytyy.
Toimintatutkimuksessa muutokseen osallistuminen työssä ja suostumus tutkimusaineiston keräämiseen ovat eri asioita. Työyhteisö voi ottaa uuden käytännön käyttöön, vaikka joku ei halua, että hänen puheensa tai päiväkirjansa päätyvät aineistoon. Älä silloin kerää hänestä aineistoa, ja jos palaverit tallennetaan, sovi etukäteen, miten hänen puheenvuoronsa jätetään aineiston ulkopuolelle. Tietosuojasta ja tutkimusluvista kerrotaan oppaassa laadullisesta tutkimuksesta.
Aineistot: havainnointi, haastattelut, päiväkirjat ja muistiot
Verkkokäsikirjan mukaan toimintatutkimuksessa käytetään monenlaisia aineistoja ja menetelmiä, ja tietoa voidaan kerätä niin laadullisesti kuin määrällisesti. Aineistoja voivat olla esimerkiksi dokumentit, osallistuva havainnointi, yksilö- ja ryhmähaastattelut, kyselyt ja tilastot. Olennaista on tutkimusprosessin jatkuva havainnointi ja arviointi tarkan kenttä- ja tutkimuspäiväkirjan avulla.
- Havainnot ja tutkimuspäiväkirja. Kirjaa päivämäärä, mitä tapahtui, mitä päätettiin ja mitä ajattelit. Erota havainnot omista tulkinnoistasi.
- Palaverimuistiinpanot. Suunnittelu- ja reflektointipalavereissa muutoksesta neuvotellaan, joten ne voivat olla keskeistä aineistoa. Sovi etukäteen, tallennetaanko ne ja käytetäänkö niitä aineistona.
- Haastattelut. Yksilöhaastattelu, esimerkiksi teemahaastattelu, kertoo kokemuksista, ja ryhmähaastattelu näyttää, miten tiimi puhuu muutoksesta yhdessä.
- Osallistujien päiväkirjat. Lyhyet merkinnät kokeilun aikana tallentavat asioita, jotka unohtuvat ennen haastattelua.
- Dokumentit ja luvut. Ohjeet, suunnitelmat ja tilastot kertovat, mitä päätettiin ja mitä toiminnassa näkyi.
Tallennetut haastattelut ja palaverit litteroidaan ennen analyysia. Tarkista ensin korkeakoulusi säännöt: äänestä voi tunnistaa puhujan, eikä Spirelightin vakiotileihin kuulu henkilötietojen käsittelysopimusta. Jos korkeakoulusi sallii sen, voit litteroida palaverit ja haastattelut Spirelightissa ja tarkistaa tekstin tallennetta vasten.
Analyysi, raportointi ja luotettavuus
Analysoi aineisto kierros kerrallaan, koska reflektointi tarvitsee tuloksia ennen seuraavaa kierrosta. Haastattelut ja palaverit analysoidaan opinnäytetöissä yleensä sisällönanalyysilla tai teemoittelulla. Lopuksi kokoat kierrosten tulokset yhteen: mikä muuttui, mikä ei ja miksi.
Raportoi toimintatutkimus prosessina. Kerro lähtötilanne, jokaisen kierroksen suunnitelma, toteutus, havainnot ja reflektointi sekä oma roolisi. Erota kehittämisen tulos, kuten uusi käytäntö, tutkimuksen tuloksesta eli siitä, mitä aineisto kertoo muutoksesta.
Määrällisen tutkimuksen reliabiliteetin ja validiteetin käsitteitä ei voi siirtää toimintatutkimukseen sellaisinaan, koska tutkija on itse osa muutosta. Heikkinen, Huttunen ja Syrjälä katsovat artikkelissaan Action research as narrative: five principles for validation (Educational Action Research 2007), että perinteisiin validiteetin ja reliabiliteetin käsitteisiin liittyy positivistisia merkityksiä, ja ehdottavat toimintatutkimuksen arviointiin kertomuksen näkökulmasta viittä periaatetta. Suomeksi Heikkinen ja Syrjälä esittelevät ne teoksen Toiminnasta tietoon luvussa ”Tutkimuksen arviointi”: historiallisen jatkuvuuden periaate (kertomus ottaa huomioon nykyisiin käytäntöihin johtaneet tapahtumat), reflektiivisyyden periaate (tutkija pohtii omaa rooliaan), dialektisuuden periaate (eri äänet ja tulkinnat pääsevät esiin), toimivuuden periaate (tutkimus tuottaa jollakin tavalla hyödyllisiä käytäntöjä) ja havahduttavuuden periaate (kertomus koskettaa lukijaa ja herättää hänet ajattelemaan). Artikkelin kirjoittajat korostavat, ettei periaatteita ole tarkoitettu valmiiksi tarkistuslistaksi. Käytännössä luotettavuutta lisäävät tarkka tutkimuspäiväkirja, useat aineistot ja se, että osallistujat kommentoivat tulkintojasi.
Keksitty esimerkki: toimintatutkimus ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä
Ella opiskelee sosionomiksi (AMK) ja työskentelee osa-aikaisesti päiväkodissa, joka on hänen opinnäytetyönsä toimeksiantaja. Esiopetusryhmän kolme kasvattajaa kokevat, että pitkät viikkotiedotteet jäävät vanhemmilta lukematta. Tutkimuskysymys on: Miten kasvattajat kuvaavat viikkoviestinnän muutosta kahden kokeilukierroksen aikana?
Luvat ja roolit: Ella hakee kaupungin tutkimusluvan ja kertoo kasvattajille olevansa sekä heidän työkaverinsa että tutkija. Päiväkodin johtaja ei osallistu haastatteluihin. Vanhemmilta ja lapsilta ei kerätä aineistoa.
Kierros 1 (neljä viikkoa): Tiimi kokeilee lyhyttä perjantaiviestiä, jossa on kolme vakio-otsikkoa. Aineistona ovat Ellan tutkimuspäiväkirja, kasvattajien viikoittaiset merkinnät ja reflektointipalaveri, joka tallennetaan kasvattajien suostumuksella. Palaverissa kasvattajat kertovat, että vanhemmat kysyvät yhä samoja asioita eteisessä ja että viestin kirjoittaminen perjantaina vie aikaa lapsilta.
Kierros 2 (neljä viikkoa): Viestin kirjoittaa vuorotellen yksi kasvattaja torstaina, ja siihen lisätään kohta ”Ensi viikolla”. Lopuksi Ella tekee kasvattajien kanssa ryhmähaastattelun.
Analyysi ja raportointi: Ella teemoittelee aineiston kierroksittain ja pyytää kasvattajia kommentoimaan alustavia tulkintojaan. Hän raportoi, että vuorottelu kevensi kirjoittamista, mutta kasvattajien mukaan eteisessä kysyttiin edelleen samoja asioita, vaikkakin harvemmin. Hän ei väitä, että viestintä parani vanhempien näkökulmasta, koska heidän kokemuksiaan ei tutkittu.
Yleisimmät virheet toimintatutkimuksessa
- Kehittämisprojekti nimetään toimintatutkimukseksi. Jos et kerää ja analysoi aineistoa muutoksesta, kyse on kehittämistyöstä eikä tutkimuksesta.
- Osallistujat ovat vain kohteita. Jos suunnittelet ja arvioit muutoksen yksin, osallisuus jää puuttumaan.
- Tavoite on liian suuri. Rajaa muutos niin pieneksi, että ehdit tehdä vähintään yhden kokonaisen kierroksen.
- Tutkimuskysymys olettaa onnistumisen. Kysy, miten muutos eteni, älä vain, paraneeko jokin.
- Kaksoisrooli jää kertomatta. Lukijan on tiedettävä, missä asemassa olit osallistujiin nähden.
- Tutkimuspäiväkirjaa ei pidetä. Ilman sitä et pysty jälkikäteen kertomaan, miksi suunnitelmaa muutettiin.
- Epäonnistuminen jätetään raportoimatta. Toimintatutkimus tuottaa tietoa myös silloin, kun muutos ei onnistu.
Usein kysyttyä
- Mitä on toimintatutkimus?
- Toimintatutkimus on tutkimusstrategia, jossa käytäntöä sekä tutkitaan että pyritään muuttamaan yhdessä niiden ihmisten kanssa, joita se koskee. Se ei ole yksittäinen menetelmä, vaan aineistona voi olla esimerkiksi havainnointia, haastatteluja, päiväkirjoja ja dokumentteja. Tutkimus etenee kierroksina, joiden vaiheiksi kuvataan usein suunnittelu, toiminta, havainnointi ja reflektointi. Toimintatutkimuksen varsinaisena kehittäjänä pidetään Kurt Lewiniä.
- Mikä ero on toimintatutkimuksella ja kehittämistutkimuksella?
- Kehittämistutkimusta käytetään eri merkityksissä. Opetusalan kehittämistutkimuksessa eli design-tutkimuksessa päätavoite on luoda teoriaa kehitettävästä ratkaisusta, ja työtä tekee usein kehittämistiimi. Toimintatutkimus tavoittelee paikallisesti toimivaa muutosta yhdessä osallistujien kanssa. Esimerkiksi Jorma Kanasen opinnäytetyön kirjoittajille tarkoitetussa oppaassa toimintatutkimus taas esitetään kehittämistutkimuksen muotona, joten tarkista koulutusohjelmasi käyttämät nimitykset.
- Mikä on toimintatutkimuksen sykli?
- Kurt Lewin kuvasi toimintatutkimuksen spiraaliksi, jossa suunnitelmaa toteutetaan, sen toteutumista havainnoidaan ja arvioidaan ja suunnitelmaa muutetaan uutta kierrosta varten. Opinnäytetöissä sykli jaetaan usein neljään vaiheeseen: suunnittelu, toiminta, havainnointi ja reflektointi. Periaatteessa kierroksia jatketaan, kunnes tavoite saavutetaan tai todetaan saavuttamattomaksi, mutta opinnäytetyössä ehtii usein tehdä yhden tai kaksi.
- Sopiiko toimintatutkimus opinnäytetyöhön?
- Sopii, kun tutkimuskysymys koskee käytännön muuttamista ja pääset mukaan yhteisöön, joka haluaa kehittää toimintaansa, esimerkiksi ammattikorkeakoulun toimeksiantajan työyhteisöön tai opetusharjoitteluun. Rajaa muutos niin, että ehdit tehdä vähintään yhden kokonaisen kierroksen, kerro kaksoisroolistasi ja sovi ohjaajan kanssa, mikä osa työstä on kehittämistä ja mikä tutkimusta.
Lue myös
Tapaustutkimus: mitä se on, tyypit ja esimerkki opinnäytetyöhön
Mitä tapaustutkimus on, milloin se sopii opinnäytetyöhön, miten tapaus valitaan ja rajataan ja voiko yhden tapauksen tuloksia yleistää.
Laadullinen tutkimus: mitä se on, menetelmät ja esimerkki opinnäytetyöhön
Mitä laadullinen tutkimus on, miten se eroaa määrällisestä, miten aineisto kerätään ja analysoidaan ja mitä TENKin eettiset periaatteet edellyttävät.
Reliabiliteetti ja validiteetti: tutkimuksen luotettavuus selkeästi
Mitä reliabiliteetti ja validiteetti tarkoittavat, miten niitä arvioidaan ja millaisin käsittein laadullisen tutkimuksen luotettavuutta arvioidaan menetelmäluvussa.
Teemahaastattelu: runko, kysymykset ja esimerkki
Mikä teemahaastattelu on, miten se eroaa puolistrukturoidusta haastattelusta, miten runko laaditaan, kokonainen esimerkkirunko sekä litterointi ja analysointi.